Ennustearvio: Työllisyystoimet kaipaisivat huolellisempia vaikutusarvioita
Työn ja talouden tutkimus Laboren arvio kuluvan vuoden talouskasvusta vaikuttaa edelleen suunnilleen oikealta. Useimmat kysyntäerät supistuvat tänä vuonna ennakoimaamme enemmän, mutta myös tuonti supistuu voimakkaasti. Yksityinen kulutuskin supistuu enemmän kuin ennustimme, mutta piristynee ensi vuonna inflaation hidastuessa. Hallituksen työllisyystoimien vaikutukset jäänevät toivottua pienemmiksi, ja niiden vaikutuksia arvioimaan olisi syytä asettaa jokin valtiovarainministeriöstä riippumaton taho.
Työn ja talouden tutkimus Labore arvioi syksyn 2023 talousennusteessa, että Suomen kansantalous supistuisi kuluvana vuonna 0,3 prosenttia, kasvaisi ensi vuonna 0,8 prosenttia ja kasvaisi 1,7 prosenttia vuonna 2025.
Tänään julkistetun ennustearvion mukaan nämä arviot vaikuttavat edelleen suuruusluokaltaan järkeviltä. Vaikka useimmat kysyntäerät supistuvatkin tänä vuonna ennustamaamme enemmän, myös tuonti on supistunut voimakkaasti. Lisäksi yksityinen kulutus supistuu kuluvana vuonna huomattavasti, mutta kääntynee ensi vuonna kasvuun korkojen laskiessa ja inflaation hidastuessa.
Kuluvana vuonna työllisyysaste laskee. Hallituksen ehdottamia työllisyystoimia on perusteltu valtiovarainministeriön vaikutusarvioissa, joiden oikeellisuus tai virheellisyys ei ole välittömästi havaittavissa. Arvioita perustelevissa laskelmissa rajoitutaan tarkastelemaan työn tarjontaa, eikä niissä käsitellä esimerkiksi tuottavuuskehityksen vaikutuksia työn kysyntään.
Työllisyystoimien vaikutusten arviointi olisikin syytä siirtää valtionvarainministeriön virkamiehiltä alan tutkijoiden tehtäväksi. Yksi luonteva vaihtoehto olisi se, että vaikutusarviot laatisi talouspolitiikan arviointineuvosto, jos sille annettaisiin arviointityöhönsä nykyistä paremmat resurssit.
- Ilkka Kiema
- tutkimusohjaaja
- Puh. +358-40 940 2287
- ilkka.kiema@labore.fi
- Tutkijaprofiili