Autoveron kierto yleistä
Julkaisuvapaa HETI
Käytettynä maahan tuoduista autoista noin joka kymmenennestä on kierretty veroja. Verotuloja on menetetty tämän veronkierron johdosta arviolta 8,8 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden aikana. Veronkierto on saatu tuoreessa tutkimuksessa selville hyödyntämällä katsastuksessa kerättyjä vertailutietoja ajetuista kilometreistä. Veronkierron määrä näyttää myöhemmin laskeneen, koska vertailutietoja on hyödynnetty aiempaa paremmin veronkierron valvonnassa. Politiikkasuosituksena olisikin, että verovalvonnassa käytettäisiin aiempaa enemmän laajaan informaatioon perustuvaa verovalvontaa, joka on kustannustehokkaampaa kuin suorien verotarkastusten lisääminen.
Tulokset selviävät Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreesta työpaperista ”Missing Miles: Evasion Responses to Car Taxes”. Tässä VATT:n erikoistutkija Jarkko Harjun, PT:n tutkimusjohtaja Tuomas Kososen ja Michiganin yliopiston professori Joel Slemrodin tekemässä tutkimuksessa selvitettiin käytettyjen autojen maahan tuomista keskittyen erityisesti veronkiertoon ja mistä tekijöistä veronkierto johtuu. Tutkimus on tehty yhteistyössä Tullin kanssa ja siinä on hyödynnetty laajoja aineistoja, joista selviää muun muassa käytettynä maahan tuotujen autojen tiedot ja niiden myöhempi katsastushistoria.
Tutkimuksen ensimmäinen anti on kehittää mittari veronkierron yleisyydelle käytettynä maahan tuoduista autoista. Veronkierto tapahtuu laittomasti vähättelemällä auton arvoa autoveroilmoituksessa, so. ilmoittamalla, että autolla on ajettu todellista enemmän. Tällöin auton verotusarvo ja siten autoveron määrä arvioidaan autoverotuksessa todellista arvoa pienemmäksi. Liioitellut kilometrit ilmenevät, jos saman auton katsastuksessa samaan aikaan tai jopa vuosia myöhemmin auton matkamittarilukema on autoveroilmoitusta pienempi. Vertailemalla näitä tietoja kaikkien käytettynä maahan tuotujen autojen osalta tutkimuksessa havaittiin, että noin joka kymmenennen auton kohdalla tapahtui veronkiertoa. Rahaksi muutettuna liioitellut kilometrit olisivat tuoneet noin 8,8 miljoonaa euroa enemmän verotuloja tarkastelujaksolla 2008–2015.
Autoveroasteikko muutettiin vuonna 2012 niin, että erityisesti suuripäästöisten autojen veroaste nousi. Tällä oli tutkimuksen mukaan sellainen vaikutus, että sellaisten autojen tuonti väheni, joista ei kierretä veroa. Hieman yllättäen veroasteen muutoksella ei ollut mitään vaikutusta sellaisten autojen tuontiin, joista kierretään veroa. Tämä tulos ilmentää sitä, että päästöihin liittyvä vero-ohjaus on tehottomampaa silloin kun veronkierto on yleistä, niin kuin tässä tapauksessa.
Vuodesta 2013 lähtien katsastuksissa alettiin keräämään systemaattisesti autojen matkamittarilukemien tietoja. Näitä tietoja välitettiin myös Tullille autoveron valvonnan tehostamiseksi. Tutkimuksen havaintojen mukaan veronkierto vähenikin tämän seurauksena huomattavasti. Tutkimuksessa hyödynnetään myös yhteistyössä Tullin kanssa tehtyä kokeilua, jossa tiedotettiin Tullin käytössä olevan aiempaa parempaa tietoa kilometreistä autoveron valvonnan keinona. Myös tämä kampanja alensi entisestään veronkiertoa. Verotuksen tehokkuuden lisäkeinona olisikin syytä käyttää tämäntapaisia informaatioon perustuvia veronvalvontakeinoja. Ne ovat kustannustehokkaita ja tässä tapauksessa suitsivat veronkiertoa tehokkaasti.
PT:n julkaisema tutkimus on tehty yhteistyössä VATT:n erikoistutkija Jarkko Harjun sekä kansainvälisen veronkiertotutkimuksen kärkinimen Joel Slemrodin (Michiganin yliopisto) kanssa. Tutkimuksen kenttäkoe ja aineistot ovat onnistuneet hyvän yhteistyön ansiosta Tullin autoverotuksen kanssa. Autoverotus on hoidettu 1.1.2017 alkaen Verohallinnossa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ”Casting light on the shadow economy”.
Lisätietoja
Tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen
puh. 040 940 2336
Julkaisu
Jarkko Harju, Tuomas Kosonen ja Joel Slemrod:
Missing Miles: Evasion Responses to Car Taxes
Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 318, 2017.