ALV-alennus ei paranna kuluttajien ostovoimaa
VATT:n ja PT:n tutkijat osoittavat, että arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin ALV-nostot. Taloustieteen huippulehdessä julkaistusta tutkimuksesta selviää, että väliaikainen ALV-ale johtaa jopa alkuperäistä tasoa korkeampiin hintoihin.
Väliaikaista ALV-alennusta on ehdotettu keinona tukea koronakriisin kurittamia aloja. Veronalennuksen toivotaan laskevan hintoja ja parantavan kuluttajien ostovoimaa. Tutkimuksen mukaan ALV-ale johtaa kuitenkin usein yritysten parempiin katteisiin alhaisempien hintojen sijaan.
PT:n ja VATT:n tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa 2007 ja 2012 toteutettuja ja eri suuntaan vaikuttaneita muutoksia kampaamo- ja parturialan palveluiden arvonlisäverotukseen. Ensin alan palvelut siirrettiin 14 prosenttiyksikköä matalammalle arvonlisäverokannalle. Viiden vuoden päästä palvelut palautettiin takaisin pääkannalle, nostaen arvonlisäveroa samat 14 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksen mukaan 60 % hinnoista ei muuttunut lainkaan ALV-alennuksen myötä. Sen sijaan palautuminen pääkannalle näkyy hinnoissa; melkein kaikki yritykset korottivat hintojaan 80-120 % ALV-nostosta.
– ALV-ale laski hintoja hieman, mutta ALV:n pääkantaan paluu korotti hintoja kaksi kertaa enemmän. ALV-alen päätyttyä kampaamopalveluiden hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin ennen veronalennusta, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen PT:stä.
ALV-ale korotti yritysten voittoja ja katteita kaksi kertaa niin paljon kuin ALV-nosto niitä supisti.
– Etenkin yritykset, joilla on matalat katteet, reagoivat ALV-muutoksiin epäsymmetrisesti. He eivät muuta hinnoitteluaan, jos arvonlisäveroa alennetaan, mutta nostavat hintojaan paljon, jos veroa korotetaan, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.
Kuva 1. Kampaamo- ja parturialan palveluiden arvolisäveroa laskettiin 14 prosenttiyksikköä 1/2007. 1/2012 palveluiden ALV nostettiin takaisin ALV:n pääkantaan. Kuvassa kampaamo- ja parturialan hintoja verrataan kauneusalan hintoihin, joita veronalennus ei koskenut.
Tulokset yleistyvät parturi- ja kampaamoalaan ulkopuolelle ja muihin EU-maihin Suomen ulkopuolelle. Tutkimuksessa analysoitiin kaikki EU-maissa vuosina 1996-2015 tapahtuneet arvonlisäverotuksen muutokset, jotka koskivat yhteensä yli 2800 hyödykettä. Hinnat nousevat keskimäärin 3-4 kertaa enemmän ALV-nostojen seurauksena kuin ne laskevat veronalennuksen seurauksena.
Tutkimus on julkaistu yhdessä maailman arvostetuimmasta taloustieteen tiedejulkaisuista
Jarkko Harjun, Tuomas Kososen, Youssef Benzartin ja Dorian Carlonin tutkimus on juuri julkaistu The Journal of Political Economy -tiedelehdessä. Se on yksi taloustieteen arvostetuimmista julkaisuista. Alle kymmenen Suomessa työskentelevää tutkijaa on julkaissut näin korkeatasoisessa taloustieteen tiedelehdessä.
Julkaiseminen taloustieteen alalla on erittäin kilpailtua. Pohjoismaissa, verotutkimus ja -tutkijat hyötyvät laadukkaasta verodatasta. Kattavat tilastolliset aineistot mahdollistavat osaltaan maailmanluokan tutkimuksen verotuksen käyttäytymisvaikutuksista, jota Suomessa tehdään.
Arvonlisäveron taloudellisen rasituksen kohdentuminen on verotuksen käyttäytymisvaikutuksista havainnollistava esimerkki.
– Arvonlisäveron kysyntävaikutuksia arvioitaessa oletetaan yleensä, että veronalennuksen ja -korotuksen hintavaikutukset ovat yhtä suuret ja että ne menevät täysimääräisinä kuluttajahintoihin. Empiirinen tutkimuksemme osoittaa selvästi, että tällaiset arviot johtavat veronalennuksen vaikutusten yliarviointiin, Jarkko Harju sanoo.
– Journal of Political Economy -lehdessä julkaistut tutkimukset vaikuttavat pitkään ja laajasti taloustieteelliseen tutkimukseen. Myös aikaisemmat tutkimuksemme osoittavat kulutusverojen vaatimattoman vaikutuksenkulutukseen. Toivottavasti tämän julkaisun myötä tulos huomioidaan myös laajemmin päätöksenteossa, Tuomas Kosonen lisää.
Tutkimus: What Goes Up May Not Come Down: Asymmetric Incidence of Value-Added Taxes on luettavissa Journal of Political Economyn verkkosivuilla: https://www.journals.uchicago.edu/doi/10.1086/710558
Lisätietoja:
tutkimusjohtaja, akatemiatutkija Tuomas Kosonen, Palkansaajien tutkimuslaitos, p. 040 940 2336
tutkimusprofessori Jarkko Harju, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. 0295 519 410