Alojen välistä palkkavertailua maittain

Toimialaennuste Sanni Kiviholma

Paljonko palkkaa saisit ammatissasi jossain toisessa maassa? Onko ruoho vihreämpää Itämeren toisella puolella? Miten Suomi pärjää kansainvälisissä palkkavertailuissa? Maiden välisiä palkkaeroja voi vertailla hyödyntämällä Eurostatin ostovoimakorjattuja palkkatilastoja. Ostovoimakorjauksen jälkeen palkkotasoja voidaan verrata mielekkäämmin, koska korjaus tasaa maittain eroavat hintatasot.

Kuva: Pet Rebels, Unsplash

Oman alan palkkatason vertaaminen samankaltaisiin tai maantieteellisesti lähellä oleviin maihin on hyödyllistä, vaikka maiden välillä on palkkaeroja, jotka selittyvät paikallisilla ominaisuuksilla. Tässä artikkelissa verrataan vuosipalkkoja toimialoittain eri ammattiryhmissä Suomen kaltaisissa verrokkimaissa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Virossa. Lähteenä on käytetty Eurostatin neljän vuoden välein päivittyvää palkka-aineistoa, jossa tuorein tieto on vuodelta 2018. Palkkojen harmonisointi maiden välillä vie aikaa ja siksi palkkatilastot tulevat jäljessä. Vaikka tilastot päivittyvät hitaasti, palkkatasojen vertailu on muutaman vuoden viiveelläkin mielekästä, sillä tasoeroissa ei useinkaan tapahdu muutoksia kovin nopeasti.1

Liitetaulukossa 4 on esitetty ostovoimakorjatut keskimääräiset vuosiansiot ammattiluokissa jaoteltuna toimialan mukaan. Toimialaluokitus on TOL 2008 -luokituksen mukainen. Tarkasteluun on valittu teollisuus (C), rakentaminen (F), tukku- ja vähittäiskauppa (G), kuljetus ja varastointi (H), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I), informaatio ja viestintä (J), rahoitus- ja vakuutustoiminta (K), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N).

Ammattiluokat puolestaan on esitetty ISCO-08-luokituksen mukaisella yhden numeron tarkkuudella. ISCO-08-luokituksen mukaisia ammattiluokkia on kymmenen. Kaikilla toimialoilla ei välttämättä työskentele kaikkien ammattiryhmien työntekijöitä. Taulukossa on ammattiluokituksen lisäksi aggregoitu ammattiluokat toimihenkilöihin (luokat 1–5) ja työntekijöihin (luokat 7–9). Muut työntekijät -luokka pitää sisällään eri alojen avustavat tehtävät ja esimerkiksi erilaiset siivoojat. Tarkasteluun on otettu mukaan vain ne ammattiluokat, joista löytyvät palkkatiedot Suomesta ja mahdollisimman monesta verrokkimaasta.

Palkkojen vertailu maiden välillä ei ole suoraviivaista ja palkat eivät yksinään kerro koko totuutta palkan ostovoimasta. Vertailukelpoisuuden parantamiseksi palkkoihin on mahdollista tehdä ostovoimakorjaus, joka ottaa huomioon hyödykkeiden hinnat eri maissa. Ostovoimakorjaukseen on käytetty Eurostatin ostovoimapariteettia, joka kuvaa samojen tuotteiden ja palveluiden hintojen suhdetta eri maissa. Ostovoimapariteetti on valikoima eri tuotteita ja palveluita. Eri maiden ostoskoreissa on eroja, koska hyödykkeiden saatavuudessa ja laadussa on eroja. Ostovoimapariteetti huomioi myös mahdolliset eri valuuttakurssit. Taulukossa muiden maiden palkkoja verrataan Suomen hintatasoon.2

Taulukon perusteella korkeimmat vuosipalkat ovat Saksassa. Suomi on kolmantena Tanskan perässä. Virossa palkat ovat alhaisimmat ostovoimakorjauksen jälkeenkin. Palkat on esitetty bruttona, mikä tarkoittaa sitä, että paikallista veroastetta ei ole huomioitu palkoissa. Verotusaste ja julkisten palveluiden taso vaikuttavat osaltaan työntekijöiden ostovoimaan kotimaassaan. Esimerkiksi Virossa on käytössä 20 prosentin tasavero, kun taas muissa vertailun maissa verotus on progressiivista.

Ostovoimakorjauksesta huolimatta palkoissa voi olla tilastollisia maakohtaisia eroja, vaikkakin Eurostat pyrkii yhdenmukaistamaan palkka-aineiston. Esimerkiksi bruttovuosipalkkoihin on laskettu mukaan myös lomakorvaukset ja bonukset. Taulukon palkat edustavat keskimääräisiä palkkoja eri maissa ja maiden väliset erot erilaisten työpaikkojen määrissä ammattiluokkien sisällä saattavat vaikuttaa lukuihin. Esimerkiksi jossakin maassa ammattiluokan sisällä voi olla paljon korkean palkkatason työpaikkoja verrattuna muihin maihin. Ostovoimapariteettien laskeminen on monimutkaista ja myös tilastointitavat eroavat maittain, mikä saattaa heikentää vertailtavuutta. Tästä huolimatta oman alan palkkatason vertaaminen muihin maihin voi olla kiinnostavaa globalisoituneessa maailmassa. Lukuihin kannattaa kuitenkin suhtautua jossain määrin varauksellisesti.

LIITETAULUKKO 4. OSTOVOIMAKORJATUT KESKIMÄÄRÄISET VUOSIANSIOT AMMATTILUOKITTAIN JAOTELTUNA TOIMIALAN MUKAAN

Toimialat yhteensä

Toimialat yhteensä

Teollisuus (TOL C)

Teollisuus (TOL C)

Rakentaminen (TOL F)

Rakentaminen (TOL F)

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottipyörien korjaus (TOL G)

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (TOL G)

Kuljetus ja varastointi (TOL H)

Kuljetus ja varastointi (TOL H)

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I)

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I)

Informaatio ja viestintä (TOL J)

Informaatio ja viestintä (TOL J)

Rahoitus- ja vakuutustoiminta (TOL K)

Rahoitus- ja vakuutustoiminta (TOL K)

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M)

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M)

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL N)

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL N)

Taulukossa on esitetty vuoden 2018 keskimääräiset ostovoimakorjatut vuosipalkat tuhansissa euroissa toimialoittain ja ammattiluokittain. Ne ammattiluokat, joiden palkkatiedot puuttuvat, on jätetty pois taulukosta. Toimialat on esitetty TOL08 -luokituksen mukaisesti. Toimialat yhteensä -kategoria sisältää kaikki toimialat, pois lukien julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (TOL O). Ammattiluokat perustuvat ISCO08 -luokitukseen.

Lähde: Eurostat ja Labore.

 

Viitteet

1 Virossa palkkojen kasvu on kuitenkin ollut huomattavasti nopeampaa muihin tarkastelussa oleviin maihin verrattuna viime vuosina.
2 Ostovoimakorjaus on tehty jakamalla Suomen ostovoimapariteetilla (EU27=1) muiden maiden luvut, jolloin palkkoja voidaan vertailla Suomen hintatason mukaan.