JOHDANTO
Ajopuu hakee uomaansa – kansainvälinen suhdanne säilyy arvaamattomana
- Kasvun tiellä on jälleen kansainvälisiä kuoppia.
- Ennustetta on korjattu syksystä alaspäin, mutta emme odota taantumaa.
- Yksityinen kulutus ja investoinnit ylläpitävät kasvua.
- Julkisen talouden ongelmat ovat sitkeitä, eivätkä katoa ennustejaksolla.

Suomen talous kääntyi loppuvuodesta hienoiseen kasvuun pitkään odotetun kotimaisen kysynnän elpymisen ansiosta. Yksityiset investoinnit ja kotitalouksien kulutus kasvoivat viime vuoden jälkipuoliskolla, mikä paransi alkuvuoden kasvuodotuksia. Koko vuoden keskimääräinen talouskasvu jäi kuitenkin ennakkotietojen mukaan vaatimattomasti 0,2 prosenttiin. Suurin kasvua tukenut tekijä oli ulkomainen kysyntä, mikä vastasi vuosien 2023–2024 kehitystä. Julkisen kysynnän rooli talouskasvun tukena supistui nollaan viime vuoden aikana, eikä tähän ole sopeutustarpeen vuoksi odotettavissa suurta muutosta ennustejaksolla. Yksityisistä investoinneista rakentamisessa otettiin ensimmäinen askel kohti elpymistä, sillä vuosien 2023–2024 vapaapudotus vaikutti päättyvän.
Kysynnän ja tarjonnan tase

Odotamme talouden kasvavan 0,9 prosenttia kuluvana vuonna. Arviota on tarkistettu 0,5 prosenttiyksikköä alaspäin viime syksyn talousennusteesta. Yhdysvaltojen arvaamaton toiminta on kasvattanut voimakkaasti kansainvälistä epävarmuutta, mikä painaa kuluvan vuoden kasvuennustetta loppuvuoden lupaavasta kehityksestä huolimatta. Iranin sodan kärjistymistä nykyistä useamman maan konfliktiksi voi pitää entistäkin suurempana riskinä kansainväliselle taloudelle. Pitkäkestoinen ja monen osapuolen välinen sota nostaisi öljyn hintaa pysyvästi, aiheuttaisi häiriöitä toimitusketjuihin ja nostaisi hintoja ja korkoja. Tällaisten uhkien toteutuminen painaisi kuluvan vuoden kasvuennusteen nollaan Suomessa ja euroalueella.
Vuosina 2027–2028 talouskasvu kiihtyy 1,2 ja 1,5 prosenttiin. Vuoden 2027 ennustetta on tarkistettu 0,3 prosenttiyksikköä alaspäin pitkään jatkuneen kansainvälisen ympäristön epävakauden vuoksi. Vuoden 2022 alusta saakka Suomen talous on kohdannut ulkoisia taloussokkeja, jotka ovat saaneet kotitaloudet ja yritykset varuilleen. Venäjän viidettä vuotta jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa ja Lähi-idän pitkittyneet konfliktit ovat nostaneet vuoroin korkoja ja työttömyyttä, vuoroin polttoaineiden ja sähkön hintaa. Taloudellinen päätöksenteko vaikeutuu, mistä esimerkkinä on pitkään jatkunut asuntomarkkinoiden pysähtyneisyys. Epävarmoina aikoina yritysten ja kotitalouksien investoinnit lykkääntyvät.
Toisaalta nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on tilaa myös positiivisille yllätyksille. Iranin sodan nopea päättyminen antaisi todennäköisesti pienen kasvusykäyksen, mikä hellittäisi epävarmuutta ja laskisi markkinakorkoja. Ulkomaankauppa vilkastuisi suomalaisten investointitavaroiden kysynnän kasvaessa. Venäjän hyökkäyssodan päättyminen vahvistaisi suomalaisten kotitalouksien luottamusta ja parantaisi alueellisesti Itä-Suomen talousnäkymiä. Näiden sotien päättymistä on edelleen vaikea ennustaa, mutta viime vuosien jatkuva negatiivinen uutisvirta ei saisi horjuttaa uskoa sen mahdollisuuteen.
Lähivuosien näkymät
Kansainvälinen talous on ollut suurvaltapolitiikan armoilla alkuvuoden. Hengästyttävään tahtiin muuttuva toimintaympäristö on kasvattanut epävarmuutta maailmankaupan kehityksestä. Tästä huolimatta odotamme suurten kansantalouksien jatkavan kasvua ennustejaksolla. Yhdysvaltojen talous kasvaa vahvan kotimaisen kysynnän sekä tekoälyinvestointien ansiosta. Euroalue kärsii öljyn ja maakaasun toimitushäiriöistä, mutta kasvuvaikutukset jäänevät maltillisiksi. Kiina on osoittanut ketteryytensä uudelleenreitittämällä vientiään muihin maihin Yhdysvaltojen kauppapolitiikan seurauksena. Iranin sota kasvattaa Kiinan Lähi-idästä ostaman öljyn saatavuusongelmia, mikä on negatiivinen riski kasvulle.
Työttömyys on helmikuuta koskevien tietojen mukaan 10,5 prosenttia. Työttömyys on viime vuosina kasvanut, koska työttömäksi on siirrytty enemmän sekä työstä että erityisesti työvoiman ulkopuolelta. Kehitystä selittää heikko suhdanne, julkisen sektorin leikkaukset ja työvoiman tarjontaa kasvattaneet hallituksen toimet. Samanaikaisesti työllisten lukumäärä on laskenut mutta pysynyt kohtalaisella tasolla. Työttömyysluvut piirtävät siis hieman todellisuutta synkempää suhdannekuvaa. Arvioimme, että työttömyys lähtee kuluvan vuoden aikana laskuun ja pysyttelee 9,7 prosentissa ennustejaksolla. Arvioimme työn tuottavuuden kasvavan suotuisasti suhdannekäänteen siivittämänä. Työtuntia kohti alkaa syntyä tuotosta aikaisempaa korkeampaan tahtiin, mikä vauhdittaa talouskasvua.
Inflaatio hidastui viime vuonna 0,3 prosenttiin energian hintojen ja korkojen laskun seurauksena. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio oli 1,8 prosenttia, missä ei huomioida omistusasumisen ja korkojen vaikutusta. Inflaation ennustamiseen liittyy tällä hetkellä poikkeuksellista epävarmuutta öljynhinnan heilahtelun vuoksi. Arvioimme, että kansallinen inflaatio kiihtyy kuluvana vuonna 1,9 prosenttiin etenkin energian kallistumisen vuoksi. Emme ennusta vuosien 2022–2023 inflaatiopiikkiä, vaan vuosina 2027 ja 2028 inflaatio pysyttelee lähellä mutta hieman yli kahdessa prosentissa.
Investoinnit kasvavat eritoten kuluvalle ja ensi vuodelle kirjautuvien hävittäjähankintojen ansiosta. Lisäksi odotamme rakennusinvestointien kasvavan hitaasti. Asuinrakentamisen pohja lienee käsillä, ja datakeskuksiin liittyvät rakennushankkeet ovat kasvaneet nopeasti. Myös tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit kasvavat ennustejaksolla julkisen sektorin lisärahoituksen ja yksityiselle sektorille suunnatun verokannustimen kautta. Ennustamme, että investoinnit kasvavat 5,1 prosenttia kuluvana vuonna, 3,1 prosenttia vuonna 2026 ja 2,6 prosenttia vuonna 2027.
Suomen julkisen talouden tilanne ei ole helpottumassa, vaan alijäämät ja velkaantumisvauhti pysyvät korkeina vielä useita vuosia. Menopainetta lisäävät väestön ikääntymisestä johtuvat sote- ja hoivamenot, eläkkeet, nousseet korkomenot sekä turvallisuustilanteen vuoksi kasvanut tarve puolustusinvestoinneille. Samalla talouskasvu on liian hidasta, jotta tulopohja vahvistuisi riittävästi. Julkisen velan BKT-suhde ylittää kuluvana vuonna jo 90 prosentin rajan, mikä on EU:n keskiarvon yläpuolella.
Kuvio 1. Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT neljännesvuosittain 2015:01–2026:01

Kuvio 2. Rakennusinvestoinnit 2016:1–2025:4

Kuvio 3. Geopoliittista riskiä kuvaava GPR-indeksi 1.1.2020–23.3.2026

Lähde: Geopolitical Risk (GPR) Index, Caldara & Iacovello 2022.
Johdanto (PDF)