1. Julkaisuhaku
2. Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista

Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista

Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.

 

Verotulot vähenisivät 841 miljoonalla eurolla 

Hallituksen esityksen mukaan yhteisöverokannan alennus vähentäisi verotuloja staattisesti arvioiden noin 841 miljoonalla eurolla. Esityksen veronalennuksen toivotaan pitkällä aikavälillä osin rahoittavan itse itseään lisääntyneiden investointien kautta syntyvien verotulojen kasvun myötä. Esityksessä tämän itserahoitusasteen arvioidaan kuitenkin jäävän vain noin 34–46 prosenttiin menetetyistä verotuloista. Valtiovarainministeriön vuonna 2025 laatimassa muistiossa vastaavan osuuden arvioitiin olevan 60 prosenttia. Kummankaan arvion mukaan investointien kautta syntyvä verotulojen kasvu ei siis riittäisi kattamaan veronalennuksen aiheuttamaa välitöntä tulonmenetystä. 

Suomen yhteisöverokanta on jo kilpailukykyinen 

Maliranta ja Kiema huomauttavat, ettei Suomessa yrityksiin kohdistuvaa verotusta voida pitää poikkeuksellisen korkeana, ei nimellisellä yhteisöverokannalla eikä keskimääräisellä efektiivisellä veroasteella mitattuna. Suomen nykyinen 20 prosentin yhteisöverokanta on toiseksi alhaisin verrattuna Pohjoismaihin, Viroon, EU:n kuuteen suurimpaan talouteen sekä Yhdysvaltoihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Myös Saksa ja Tanska suunnittelevat omien yhteisöverokantojensa alentamista, mutta lausunnon mukaan Suomen verokanta säilyisi kilpailukykyisenä myös näiden uudistusten toteutuessa.  

Velkaantuminen kiihtyisi EU:n alijäämämenettelyn aikana 

Euroopan unionin neuvosto asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026, minkä myötä Suomen julkisen talouden nettomenojen kasvulle on asetettu tiukat enimmäisrajat. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen julkinen velka kasvaa jo nyt nopeasti. Yhteisöveron alennuksen arvioitu 841 miljoonan euron vaikutus kasvattaisi nettomenoja noin 0,3 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vaarantaisi Suomelle asetetun nettomenopolun noudattamisen jo ensi vuonna. 

Lausunnon mukaan esitettyyn yhteisöveron alennukseen Suomen tämänhetkiseen liialliseen alijäämän menettelyyn perustuvat velkaantumisen rajoitteet ovat siis syy suhtautua yhteisöveron alennukseen nykyisessä tilanteessa kriittisesti. 

Linkki lausuntoon
Linkki lausunnon tiivistelmään