Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot

Mediatiedote

 

Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku “Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena” tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.

 

Kustannusosakeyhtiö Vastapaino julkaisi kesäkuussa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksen, joka tarjoaa laajan suomenkielisen katsauksen globaalin sosiaalipolitiikan kysymyksiin.

Kirjan luvussa ”Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena” tarkastellaan, miten talousshokit ja kriisit vaikuttavat hyvinvointiin erityisesti matalan ja keskitulotason maissa. Luvun kirjoittajat ovat Jesse LastunenMilla NyyssöläLauri HeimoKristiina Karjanlahti ja Nea Tiililä

Sään ääri-ilmiöt muuttuvat nopeasti toimeentulokriiseiksi

Kun lämpötilat nousevat, kuivuus heikentää satoja tai tulva tuhoaa infrastruktuuria, seuraukset eivät kosketa vain niiden välitöntä ympäristöä. Kuumuus voi heikentää työkykyä, kuivuus nostaa ruoan hintoja ja luonnonkatastrofit tuhota elinkeinoja.

Kirjan luvussa ilmastonmuutoksen kärjistämät shokit asettuvat samaan laajempaan kehykseen kuin pandemiat, konfliktit ja inflaatio. Ne voivat kaikki horjuttaa kotitalouksien toimeentuloa nopeasti ja osua erityisen kovaa ihmisiin, joilla on vain vähän säästöjä, heikot turvaverkot ja rajalliset mahdollisuudet suojautua hintojen nousulta, sairastumiselta tai työn menetykseltä.

Kun kuumuus, pandemiat tai hintojen nousu iskevät, kriisi näkyy nopeasti ihmisten arjessa: riittävätkö rahat enää ruokaan, terveydenhoitoon ja muuhun välttämättömään. Siksi sosiaaliturva on keskeinen osa yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä, Nyyssölä sanoo.

Kriisit osuvat kovimmin kotitalouksiin, joilla on vähiten puskuria

Kriisit eivät kohtele kaikkia samalla tavalla. Globaalin etelän maissa monilla kotitalouksilla on vain vähän säästöjä, suuri osa työstä tapahtuu epävirallisella sektorilla, ja sosiaaliturvajärjestelmät kattavat usein vain osan väestöstä. Myös julkisen talouden liikkumavara on monissa maissa rajallinen.

Kun inflaatio nostaa ruoan, energian tai terveydenhuollon kustannuksia, haavoittuvimpien kotitalouksien liikkumavara kapenee nopeasti. Tämä nähtiin koronapandemian aikana, mutta sama perusmekanismi koskee myös muita talous- ja ilmastoshokkeja: kriisi paljastaa nopeasti, keillä on suojaa ja ketkä jäävät sen ulkopuolelle.

Luvun keskeinen johtopäätös on, että kriisien vaikutukset riippuvat ratkaisevasti yhteiskunnan rakenteista. Sosiaaliturvan kapea kattavuus, epävirallisen työn suuri osuus, velkaantuminen ja heikko veropohja rajoittavat monien maiden kykyä suojata ihmisiä shokkien vaikutuksilta.

Sosiaaliturva on olennainen osa yhteiskunnan kykyä varautua kriiseihin 

Koronapandemian aikana köyhimpiä kotitalouksia suojasivat parhaiten riittävän laajat, oikein kohdennetut ja nopeasti käyttöön otetut käteistuet. Tehokkaimmin toimivat maat, joilla oli jo ennen kriisiä olemassa tukiohjelmia, maksujärjestelmiä ja hallinnollista kapasiteettia.

Kirjoittajien mukaan tämä havainto on keskeinen myös tuleviin kriiseihin varautumisessa. Kriisinkestävyys ei synny vasta kriisin keskellä, vaan sitä rakennetaan pitkäjänteisesti vahvistamalla sosiaaliturvajärjestelmiä, automaattisia vakauttajia, veropohjaa ja julkisia instituutioita.

Ilman toimivia tukijärjestelmiä yhteiskuntia kohtaavat shokit voivat lisätä nopeasti köyhyyttä, turvattomuutta ja eriarvoisuutta. Sosiaaliturva ei siis ole vain normaaliaikojen hyvinvointipolitiikkaa, vaan myös rakenne, jonka avulla yhteiskunnat voivat suojata ihmisiä äkillisiltä toimeentulo-, terveys- ja hintashokeilta.

Koronapandemia osoitti, että sosiaaliturva ei ole vain normaaliaikojen hyvinvointipolitiikkaa, vaan myös hyvän kriisinkestävyyden perusedellytys. Maat, joissa on toimivia tukiohjelmia ja maksujärjestelmiä, pystyvät suojaamaan köyhimpiä kotitalouksia shokeilta nopeammin ja tehokkaammin. Globaalin etelän kannalta keskeinen kysymys on, jäävätkö kriisiaikoina toimeenpannut väliaikaiset tuet yksittäisiksi paikkaustoimiksi vai johtavatko ne pysyvämpään sosiaaliturvan vahvistamiseen, Nyyssölä sanoo.

Taustatietoja

Luku 12 ”Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena on julkaistu teoksessa Globaali sosiaalipolitiikka (Vastapaino, 2026). Kirjan ovat toimittaneet Lauri Heimo ja Roosa Lambin. Teos ilmestyi e-kirjana 3.6.2026, ja kovakantinen versio ilmestyy lähiviikkoina.

Luku on tutkimuskirjallisuuteen perustuva kokoava katsaus, jossa yhdistetään sosiaalipolitiikan ja taloustieteen näkökulmia. Siinä tarkastellaan aiempia tutkimuksia, kansainvälisten järjestöjen arvioita sekä esimerkkejä eri maiden kriisitoimista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tukien kohdentuminen, riittävä mittakaava ja olemassa olevien maksu- ja hallintojärjestelmien hyödyntäminen vaikuttivat toimien onnistumiseen.

Kirjoittajat:

Jesse Lastunen, Research Associate, UNU-WIDER
Milla Nyyssölä, johtava tutkija, Labore
Lauri Heimo, globaalin sosiaalipolitiikan tutkija / yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Kristiina Karjanlahti, pääekonomisti / kansainvälisen talouden asiantuntija, Finnfund
Nea Tiililä, aluepäällikkö / taloustieteilijä / kansainvälisen talouden asiantuntija, Finnvera

Kirjan tiedot

Kirjan luvun “Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena” tiivistelmä