Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee
Esimerkkiperheet 2025–2027
Laboren esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan kahdeksan kuvitteellisen perheen taloudellisen aseman kehitystä. Perheet edustavat erilaisia ansio-, työmarkkina-, perhe- ja asumismuotoja: hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltaja, työmarkkinatukea saava yksinasuva työtön, yksinasuva korkeakoulutettu, ansiosidonnaista päivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.
Ostovoiman muutoksia vuosina 2025–2027 selittää erityisesti työssäkäynti ja ansiotaso. Korkeapalkkaiset hyötyvät veronkevennyksistä ja maltillisesta inflaatiosta, kun taas matalapalkkaisia kurittavat etuusleikkaukset. Hyvätuloisen pariskunnan ostovoima kasvaa noin 2,5 prosenttia ja toimihenkilöperheen 2 prosenttia vuodessa, mutta yksinhuoltajan ja työmarkkinatuella olevan heikkenee noin 0,6 prosenttia vuodessa. Asumismuodon vaikutus pienenee, kun korot laskevat ja vuokrat kallistuvat omistusasumista nopeammin. Silti ero näkyy: asuntovelallisen toimihenkilöperheen ostovoima kasvaa noin 2 prosenttia, vuokralla asuvan työntekijäperheen vain 0,5 prosenttia.
Vuonna 2026 lapsikorotus vahvistaa perheellisten asemaa, mutta hyödyt painottuvat hyvätuloisille. Yksinhuoltajan tilannetta heikentää asumistuen leikkaus, ja ansiosidonnaista saavan ostovoima heikkenee eniten pitkittyvän työttömyyden myötä.
LABOREN OMIA JULKAISUJA
-
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita
Laboren uusi tutkimus kartoittaa, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta vuosilta 2001, 2003, 2007 ja 2010 vaikuttivat siihen, pysyvätkö vanhemmat yhdessä ja hankkivatko he toisen lapsen. Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli analysoi uudistuksia Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla sekä hyödyntämällä asetelmaa, jossa politiikkamuutoksen tarkka voimaantuloajankohta paljastaa uudistusten vaikutuksia. Uudistusten tavoitteena oli lisätä sukupuolten tasa-arvoa ja vahvistaa isien roolia varhaisessa hoivassa, mutta samalla on keskusteltu siitä, voivatko ne vaikuttaa perheiden rakenteisiin tai syntyvyyteen.Tulosten mukaan isyysvapaan joustavuuden lisääminen lisäsi selvästi isien vapaan käyttöä. Erityisesti vuoden 2010 uudistus rohkaisi nuoria vanhempia hyödyntämään vapaita ja lisäsi heidän todennäköisyyttään saada toinen lapsi sekä pysyä yhdessä. Tämä vaikutus jäi kuitenkin rajatuksi. Kun uudistuksia tarkastellaan kokonaisuutena, niillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta perheiden pysyvyyteen eikä siihen, hankkivatko vanhemmat lisää lapsia.
Carnicellin mukaan tulokset osoittavat, että vapaan ajankohdan joustavuus on tärkeä tekijä isien osallistumisessa, mutta isyysvapaan laajentamisella ei näytä olevan toivottuja vaikutuksia perherakenteisiin tai syntyvyyteen. Tämä tarjoaa pohjaa jatkokeskustelulle siitä, millaisia keinoja tarvitaan, jos perhevapaapolitiikalla halutaan vaikuttaa laajempiin demografisiin trendeihin.
Julkaisun tiedot
Carnicelli, L. (2025), Effects of paternity leave reforms on family structure, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Työpapereita 356.
MUUALLA JULKAISTUJA TUTKIMUKSIA
UUDET TUTKIMUSHANKKEET
M&A-PODCAST
-
Miksi terveyden-huollon tehokkuus ei tartu?
Suomen terveydenhuollon tehottomuus jatkuu, vaikka ongelmat ja ratkaisut tunnetaan. M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-rakenteita ja kysytään, miksi toimivat käytännöt eivät leviä maakunnista toisiin ja miksi tehokkuudesta puhuminen nähdään lähes kirosanana. Taloustieteen näkökulmasta avataan, miten järjestelmä palkitsee sairastavuudesta, miten ylikirjaaminen vääristää rahoitusta ja mitä kertoo keuhkosairauksien nelinkertaistuminen yhdessä maakunnassa. Brittiuudistukset ja suomalainen Coxa näyttävät, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä vähemmällä rahalla. Vieraina ovat Mika Kortelainen, Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on tehty yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
- Essi Lindberg
- viestintäpäällikkö
- Puh. +358-40 940 2835
- essi.lindberg@labore.fi
- Tutkijaprofiili
