1. T&Y-lehti
2. Lisää keskustelua, kiitos

Lisää keskustelua, kiitos

Taloustieteen yliopisto-opetuksessa valtavirta on vahvoilla, ja hyvä niin, ajattelee opiskelija Tuomas Heikkinen.

Mitä ajatuksia Lauri Holapan ja Niku Määttäsen kirjeenvaihto sinussa herätti?

”Pidin sitä erittäin mielenkiintoisena, ja nyt on otollinen aika puhua näistä asioista. Korona-aikana ekspansiiviseen finanssipolitiikkaan suhtauduttiin hyvin myönteisesti, mutta nyt ollaan kääntymässä talouskurin suuntaan. On hyvä keskustella, milloin talouskuri on sopivaa ja milloin sillä aiheutetaan liian isoja vahinkoja.”

Miten taloustieteen eri suuntaukset näkyvät taloustieteen yliopisto-opetuksessa?

”Kun mietin kursseja ja opettajia, olen sillä kannalla, että valtaosa edustaa Niku Määttäsen näkemystä empiirisestä taloustieteestä. Kandivaiheen makrotaloustieteen kursseilla perusoletuksena on ollut, että finanssipolitiikan vaikutukset ovat yleensä vähäisiä pitkällä aikavälillä.

Olen itse tutustunut aiheeseen jossain määrin aiemminkin, koska opiskelen sivuaineena maailmanpolitiikkaa. Se tarjoaa vaihtoehtoisen lähestymistavan politiikan ja talouden kysymyksiin, ja päinvastoin kuin pääaineessamme, se on monesti hyvin teoreettista, ei välttämättä kovin kvantitatiivista.”

Pitäisikö opetuksessa huomioida nykyistä enemmän myös valtavirran haastajia?

”En näe sitä tarpeellisena. Se edellyttäisi koko tutkintorakenteen muuttamista. Käytännössä koko taloustieteen tutkinto-ohjelma on rakennettu uusklassisen ja vahvasti matematiikkaan ja tilastotieteeseen nojaavan lähestymistavan ympärille. Holapan edustamaa koulukuntaa voi paremmin opiskella maailmanpolitiikan kursseilla tai global political economy -maisteriohjelmassa.”

Mitä ajattelet taloustieteestä käytävästä keskustelusta?

”Tämän vuoden aikana keskustelua on käyty paljon. Niin sanottua valtavirtataloustiedettä kohtaan on esitetty kritiikkiä ja sanottu, että se ei anna täyttä kuvaa todellisuudesta. Siitä olen samaa mieltä Holapan kanssa, että taloustieteilijöillä on erittäin vahva asema yhteiskuntatieteilijöinä Suomessa. On arvokasta, että vaihtoehtoisistakin koulukunnista käydään keskustelua. Mutta aina valtavirtaa kohtaan esitetty kritiikki ei ole perusteltua, vaan se perustuu johonkin karikatyyriin taloustieteestä. Että olisi mahdottomia oletuksia esimerkiksi siitä, että ihmiset ovat aina täydellisen rationaalisia.”

Jäitkö kaipaamaan jutussamme jotakin?

”Kuten Määttänenkin sanoo, olisi kiinnostavaa nähdä jälkikeynesiläisyydestä formaali malli, jossa näytetään Holapan puhuma fundamentaalinen epävarmuus. Se kuulosti intuitiivisesti uskottavalta ja selittävältä tekijältä sille, minkä takia kysyntä voi joissakin tapauksissa jäädä riittämättömälle tasolle. Mutta kun formaali malli puuttui, keskustelu jäi vähän juupas-eipäs-tasolle, eikä ihan päästy erimielisyyden ytimeen.”