Reseptiopioidien kasvanut käyttö heikentää työllisyyttä pitkällä aikavälillä 

Mediatiedote

Reseptiopioidien kasvanut käyttö johtaa työllisyyden heikkenemiseen pitkällä aikavälillä Suomessa. Vahvojen kipulääkkeiden käyttö pitkällä aikavälillä korostaa niiden haitallisia terveysvaikutuksia ml. addiktion syntymistä, joka murentaa kiinnittäytymistä työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä reseptiopioidin kasvanut käyttö voi sitä vastoin parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoille osallistumiseen. Vahvat kipulääkkeet helpottavat kroonista kipua, joka voi olla merkittävä este työmarkkinoille osallistumiselle.

Opioidien käyttöön liittyy merkittäviä ongelmia etenkin Yhdysvalloissa. Aikaisempi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että opioidien käytössä on suuria eroja eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Yhdysvaltalaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että reseptiopioidien käyttö on yhteydessä heikentyneeseen työllisyyteen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitetään, ovatko vaikutukset Suomessa samankaltaisia kuin Yhdysvalloissa, vaikka terveydenhuolto ja sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin reseptiopioidien käytön vaikutuksia erityisesti työllisyyteen Suomessa käyttäen kansallisesti kattavia rekisteriaineistoja. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen kokonaisaineistoa 19–64-vuotiaasta väestöstä sekä tietoa opioideihin liittyvistä Kelan lääkekorvauksista vuosien 1995–2016 väliltä.

Tutkimuksen mukaan reseptiopioidien kasvanut käyttö johtaa työllisyyden heikkenemiseen pitkällä aikavälillä Suomessa. Tutkimuksessa vahvojen kipulääkkeiden käyttö pitkällä aikavälillä korostaa niiden haitallisia terveysvaikutuksia ml. addiktion syntymistä, joka murentaa kiinnittäytymistä työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä reseptiopioidin kasvanut käyttö voi sitä vastoin parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoille osallistumiseen. Vahvat kipulääkkeet helpottavat kroonista kipua, joka voi olla merkittävä este työmarkkinoille osallistumiselle.

Tutkimusryhmä:

  • Petri Böckerman (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, PT, IZA Institute of Labor Economics)
  • Mika Haapanen (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu)
  • Christian Hakulinen (Helsingin yliopisto, THL)
  • Jari Vainiomäki (Tampereen yliopisto)

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia, OP ryhmä ja Yrjö Jahnssonin säätiö.

Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2021.108967