1. Julkaisuhaku
  2. PT:n tutkija Toni Juutin väitös: Tuloerojen vaikutus talouskasvuun ei ole yksiselitteinen

PT:n tutkija Toni Juutin väitös: Tuloerojen vaikutus talouskasvuun ei ole yksiselitteinen

Uutinen

KTM Toni Juuti väittelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa aiheesta “Essays on the Relationship between Income Inequality and Economic Growth”. Väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 3.9.2021 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii Jukka Pirttilä (Helsingin yliopisto), ja kustoksena professori Kari Heimonen (Jyväskylän yliopisto).

Tutkimukset tuloerojen vaikutuksesta talouskasvuun nousevat säännöllisesti esiin suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistunut väitöstutkimus painottaa empiiristen tulosten koskevan tilastollisia yhteyksiä syy-seuraussuhteen sijaan. Myöskään maiden välistä vaihtelua hyödyntävien tutkimusten perusteella ei tule vetää vahvoja johtopäätöksiä yksittäisen maan osalta. Tutkimuksen mukaan tuloerojen ja talouskasvun väliseen yhteyteen vaikuttaa työ- ja pääomatulojen osuudet kansantaloudessa. Työtulojen osuuden ollessa suuri tuloerot näyttävät lisäävän talouskasvua ja pääomatulojen osuuden ollessa suuri tuloerot heikentävät sitä.

Taloustieteelliset tutkimustulokset tuloerojen ja talouskasvun välisestä yhteydestä ovat ristiriitaisia. Intuitiivisesti ja lukuisten teoreettisten tutkimusten perusteella tiedetään, että tuloerot vaikuttavat talouskasvuun useiden eri kanavien kautta. On kuitenkin epäselvää, millainen yksittäisten kanavien merkitys on eri maissa ja eri ajanjaksoina.

KTM Toni Juuti selittää väitöstutkimuksessaan ristiriitaisia tuloksia tarkastelemalla aihetta neljästä näkökulmasta.

“Syy-seuraussuhteen osoittaminen on hyvin vaikeaa, tämänhetkisen ymmärryksen perusteella jopa mahdotonta. Eri tuloeromittareiden osoittamien tulosten välillä ei näyttäisi olevan systemaattista eroa. Sillä ei ole merkitystä, painotetaanko tutkimuksessa keskiluokan tuloissa vai ylimmissä tuloluokissa tapahtuvia muutoksia”, kertoo Juuti.

Tutkimuksen toinen keskeinen havainto liittyy rahoitusmarkkinoiden ja -instituutioiden rooliin. Tuloerot näyttävät olevan positiivisessa yhteydessä talouskasvuun matalan tulotason maissa rahoitusmarkkinoiden ollessa riittävän kehittyneet.

Kolmanneksi, väitöksen mukaan tuloksiin vaikuttaa se, kasvavatko vai laskevatko tuloerot. Tilanne, jossa tuloerojen kasvu esimerkiksi tukisi talouskasvua, ei välttämättä tarkoita sitä, että tuloerojen lasku olisi haitallista taloudelliselle toimeliaisuudelle. Lisäksi tuloerojen ja talouskasvun keskinäisissä suhteissa on selkeitä eroja eri maiden välillä.

Neljänneksi tutkimuksessa paneudutaan siihen, miten tulot jakautuvat työ- ja pääomatulojen kesken. Kun kansantaloudessa työtulojen osuus on suuri, tuloerot näyttävät lisäävän talouskasvua. Pääomatulojen osuuden ollessa suuri on yhteys puolestaan negatiivinen.

“Työ- ja pääomatulojen huomioiminen tuloerojen ja talouskasvun väliseen yhteyteen vaikuttavana tekijänä on uusi tulos niin empiirisesti kuin teoreettisesti. Akateemisessa mielessä kyseessä on mielestäni väitöskirjan kiinnostavin löydös. Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta toivon väitöksen vaikuttavan siihen, ettei maiden välisiin eroihin nojaavien tutkimustulosten perusteella tehtäisi vankkoja johtopäätöksiä siitä, miten tuloerot vaikuttavat kasvuun yksittäisessä maassa, Juuti toteaa.

Tilaisuutta on mahdollista seurata verkossa tämän linkin kautta. Tilaisuuden lopuksi yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä soittamalla kustoksen puhelinnumeroon 0400247414.

Juuti kirjoitti ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta vuonna 2011. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi (taloustiede) Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017. Juuti työskentelee tällä hetkellä vanhempana tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Jatko-opintojensa aikana hän on työskennellyt Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja ollut vierailevana tutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa ja Helsingin yliopistossa. Juutin väitöstutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto ja OP Ryhmän Tutkimussäätiö.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Lisätietoja: