TALOUSENNUSTE: Vientimaiden toipuminen määrittää talouskasvua – elvytys halvempaa kuin pitkäaikaistyöttömyys

Mediatiedote

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa Suomen bruttokansantuotteen (bkt) supistuvan kuluvana vuonna 5,0 prosenttia. Luku on sama kuin viime kevään ennusteessa, mutta vuoden 2021 ennustetta on alennettu 0,6 prosenttiyksiköllä 3,9 prosenttiin. PT on laatinut ennusteensa nyt ensimmäistä kertaa kolmelle vuodelle: vuonna 2022 bkt:n kasvu on 1,7 prosenttia. Talouden supistuminen jäi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä ennustettua pienemmäksi, mutta kriisistä toipuminen on toivottua hitaampaa. Toipumisjakson aikana toteutettu elvytys on julkisen talouden kannalta pitkällä tähtäimellä edullisempaa kuin se, että heikosta suhdannetilanteesta johtuvan tilapäisen työttömyyden annetaan muuttua pitkäaikaistyöttömyydeksi.

Koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat taloudellisen toiminnan rajoitteet eivät ole päättyneet, eikä viime keväänä toivottua nopeaa toipumista ole vielä näköpiirissä. Ennusteessa oletetaan, että koronavirusta vastaan kehitetty rokote otetaan käyttöön ensi vuonna. Siksi ennusteskenaariossa maailmantalous ja Suomen tärkeimpien vientimaiden taloudet kasvavat ensi vuonna vahvasti, vaikka kasvuvauhdeissa onkin huomattavia eroja maiden välillä. 

Suomen palveluvienti ja erityisesti matkailuvienti ovat supistuneet voimakkaasti, ja koko vienti supistuu tänä vuonna 13,7 prosenttia. Ensi vuonna matkailun rajoitukset puretaan ja kauppakumppanien kasvua seuraten Suomen viennin kasvu yltää 13,2 prosenttiin, hidastuen vuonna 2022 4,2 prosenttiin. 

Epidemiatilanteen säilyessä kohtalaisen rauhallisena yksityinen kulutus laskee vuonna 2020 vain 3,2 prosenttia ja kasvaa 2 prosenttia vuonna 2021 ja 1,5 prosenttia vuonna 2022, jolloin se ylittää vuoden 2019 yksityisen kulutuksen määrän. Investoinnit supistuvat tänä vuonna 4,5 prosenttia. Eniten supistuvat kone- ja laiteinvestoinnit. Vuonna 2021 investoinnit kasvavat jälleen 2,6 prosenttia ja vuonna 2022 noin 2 prosenttia. Kuluttajahintojen nousu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin ja kiihtyy ensi vuonna 1,3 prosenttiin. 

Koronakriisin vaikutukset työllisyyteen ovat jääneet pienemmiksi kuin viime keväänä pelättiin. Työttömyysaste jää kuluvana vuonna, 8,3 prosenttiin ja työllisyysaste laskee 71,5 prosenttiin. Työllisyysasteen kohentuminen ja työttömyysasteen aleneminen on ennusteen mukaan kahtena seuraavana vuonna maltillista. 

Suomen 1990-luvun lamassa pitkäaikaistyöttömyys nousi ennennäkemättömän korkealle tasolle. Pitkät työttömyysjaksot lisäsivät syrjäytymistä, heikensivät työkykyä ja estivät näin työllistymistä vielä sittenkin, kun töitä olisi jälleen ollut tarjolla. Massatyöttömyys ilmeni puuttumaan jääneinä verotuloina ja kohonneina työttömyysturvamenoina, joiden takia julkisen sektorin muita menoja jouduttiin karsimaan. Nyt kuitenkin Suomi saa miltei nollakorkoista lainaa, ja siksi elvyttävä politiikka on edullisempaa kuin se, että koronakriisin mukanaan tuoman työn kysynnän tilapäisen hiipumisen annettaisiin johtaa pitkäaikaistyöttömyyden pysyvämpään kasvuun. Myös työllisyyspalvelujen saattaminen samalle tasolle Ruotsin ja Tanskan kanssa voi olla keino, joilla estetään työttömyyden kovan ytimen kasvua koronakriisistä toipumisen aikana. 

Koronakriisin vaikutuksia Suomen kustannuskilpailukykyyn ei ole vielä mahdollista arvioida. Kustannuskilpailukyvyn tavanomaiset mittarit, nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset, kehittyvät kriisin aikana erittäin poikkeuksellisesti, koska ne riippuvat työn tuottavuudesta ja koska työn keskimääräinen tuottavuus muuttuu dramaattisesti talouden toimialarakenteen tilapäisesti muuttuessa. Siksi tällä hetkellä Suomen ja muiden maiden nimellisten tai reaalisten yksikkötyökustannusten keskinäinen vertailu ei kerro juuri mitään Suomen kilpailukyvystä. 

Lisätietoja

Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
puh. 040 940 2287

 

Esityskalvot

Julkistustilaisuuden tallenne