Kilpailukykysopimus ja sosiaaliturvan jakautuminen

30.3.2023 Uutinen

Tuore raportti tarkastelee kikysopimuksessa muutettujen sosiaaliturvamaksujen palauttamisen vaikutuksia ja sosiaaliturvamaksujen jakautumista

30. maaliskuuta julkaistu raportti tarkastelee kikysopimuksessa muutettujen sosiaaliturvamaksujen palauttamisen vuoden 2016 tasolle vaikutuksia. Raportin laskelmien mukaan vakuutettujen sosiaaliturvamaksujen palautus vuoden 2022 tasolta vuoden 2016 tasolle alentaisi vakuutetun maksuja yhteensä 1,7 prosenttiyksikköä. Sosiaalivakuutusmaksujen palautus vuoden 2016 tasolle lisäisi työntekijöiden tuloja 1644 miljoonaa euroa. Verotus kiristyisi vajaalla miljardilla eurolla niin, että nettovaikutus olisi vajaat 700 miljoonaa euroa. Sosiaalivakuutusmaksujen palautus vuoden 2021 tasosta nostaisi työantajien keskimääräisiä maksuja yhteensä 2,4 prosenttiyksikköä. Tämä lisäisi julkisen sektorin tuloja vuoden 2021 palkkasumman perusteella 1487 miljoonaa euroa. Yritysveroprosentti liudentaisi tämän vaikutuksen 1189 miljoonaan euroon. Julkista taloutta sosiaaliturvamaksujen palautus vuoden 2016 tasolle ja maksuperusteisiin vahvistaisi 723 miljoonalla eurolla. Tätä summaa pienentää muun muassa se, että sairaanhoitomaksut olivat jo nousseet vuosien 2017 – 2019 matalista arvioista vuosina 2020 ja 2021.

Jos sosiaaliturvamaksut haluttaisiin palauttaa, sitä perustelevat seuraavat seikat

Jos sosiaaliturvamaksut haluttaisiin palauttaa, raportin mukaan seuraavat seikat perustelevat sosiaaliturvamaksujen palautusta. Työvoimakustannuksemme ovat jatkuvasti alentuneet suhteessa kilpailijamaihimme, mikä tekee tilaa sosiaaliturvamaksujen palautukselle. Nykyisessä suhteellisen hyvässä työmarkkinatilanteessa työnantajamaksujen nosto tuskin alentaisi palkkoja vastaavalla määrällä ainakaan kovin nopeasti. Toisaalta työllisyysasteen nostamisessa työvoimakustannusten aleneminen ei ole enää niin merkityksellistä kuin vuonna 2016. Nyt korostuvat työn kysynnän edistämisen sijaan työikäisten kannustaminen työmarkkinoille ja heidän pitämisensä työkuntoisena. Niin ikään hoivahenkilökunnan ja osaajien houkutteleminen ulkomailta Suomeen on tärkeää. Tässäkin hyvä palkka on merkityksellinen. Sosiaaliturvamaksujen palautus vahvistaisi julkista taloutta lähes miljardilla eurolla, mikä on tarpeen alijäämäiselle julkiselle sektorille.

Sosiaaliturvamaksujen jakautumisessa työnantajien ja palkansaajien kesken eroja verrokkimaiden välillä

Lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen jakautumisessa työnantajien ja palkansaajien kesken löytyy selkeitä eroja verrokkimaiden välillä. Tasaisinta yhteenlasketun maksuprosentin jakautuminen on Saksassa, jossa maksut jakautuvat tasan työnantajien ja palkansaajien kesken. Epätasaisinta maksujen jakautuminen on Ruotsissa, jossa työnantajien osuus on yli 80 prosenttia. Suomi ja Norja sijoittuvat näiden kahden välimaastoon (työnantajien osuus 68,1 % ja 61,3 %). Tiedot koskevat vuotta 2021.
Saksassa sosiaaliturvamaksuilla rahoitettava osuus sosiaalimenoista (64,2 % v.2020) on selvästi suurempi kuin vertailun Pohjoismaissa. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sosiaaliturvamaksuilla rahoitettava osuus on melko samaa tasoa (44,1 %, 46,1 % ja 42,1 % v.2020). Tanska poikkeaa vertailun muista maista siinä, että sosiaalimenot rahoitetaan pääasiallisesti verotuotoilla, eikä työnantajilta ja palkansaajilta peritä maksuprosenttiperusteisia maksuja.

Raportti on toteutettu Laboressa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.

Kilpailukykysopimus ja sosiaaliturvan jakautuminen, Labore Raportti 45.