1. T&Y-lehti
2. Vanhempien koulutus nostaa lapsen todennäköisyyttä tehdä keksintöjä

Vanhempien koulutus nostaa lapsen todennäköisyyttä tehdä keksintöjä

Tutkimus osoitti, että vanhempien koulutus nostaa lapsen todennäköisyyttä tehdä keksintöjä. Vaikutus on suurempi miesten kohdalla.

Taloustieteen professori Otto Toivanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo:

”Tutkimme vuonna 2023 julkaistussa artikkelissamme sitä, miten vanhempien koulutus vaikuttaa suomalaisten todennäköisyyteen tehdä keksintöjä. Minulle tämä oli paluu tutun aiheen pariin.

Olen sellainen taloustieteilijä, että olen pitkällä urallani tutkinut monia eri aiheita, enkä ole kiinnittynyt johonkin tiettyyn. Minua kiinnostavat kilpailu, innovaatiot ja sääntely. Silti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana olen palannut yhä uudestaan keksijöiden ja keksimisen pariin.

Kun aloimme tutkia keksijyyttä Lotta Väänäsen kanssa vuosituhannen alussa, juuri kukaan ei tutkinut aihetta. Nyt tutkimusta on tullut, ja tuntui tarpeelliselta jatkaa aiheen parissa. Lotta on sittemmin siirtynyt pois akateemisesta maailmasta, mutta aloimme kollega Ari Hyytisen kanssa uudistaa aineistoja. Sittemmin kaksi etabloitunutta kansainvälistä tutkijaa otti yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä: Ufuk Akcigit Chicagon yliopistosta ja vuonna 2025 taloustieteen Nobelin voittanut Philippe Aghion LSE-yliopistosta.

Yhteiskunnallisesti keksijyys on merkittävää, koska uuden keksiminen tuottaa talouskasvua ja laajemmin hyvinvointia. Ajattelen, että tässä ajassa on tärkeä ymmärtää, että keksintöjä tekee ihminen eikä kone. Kysymys koulutuksesta on tärkeä myös ideologisesti, koska voimme joko ajatella, että keksijäksi synnytään, tai että koulutuksella voi lisätä uuden keksimistä. Siksi tätä pitää tutkia.

Kapean määritelmän mukaan keksijä on sellainen henkilö, jolla on nimissään patentti. Se on tutkijalle selkeätä: patenttitiedot ovat julkisia ja patentin saamiselle on tarkat kriteerit. Toisaalta jos joku vaikka terveydenhuollossa keksii toimintatavan, joka nopeuttaa potilaiden hoitoa tai lisää henkilöstön työhyvinvointia, on myös hän keksijä. Näitä keksintöjä ei kirjata rekistereihin, eikä niitä oikein voi empiirisesti tutkia.

Vanhempien tulot ennustavat patentteja

Olimme jo Lotan kanssa osoittaneet tutkimuksessamme, että korkeakoulutus suurentaa keksimisen todennäköisyyttä. Nyt halusimme tutkia ylisukupolvisia vaikutuksia, eli sitä, minkälainen vaikutus vanhempien koulutuksella on todennäköisyyteen saada patentti.

Tutkimme vuosina 1953–1981 syntyneitä suomalaisia ja heidän vanhempiaan. Vertailemme EU:n patenttirekisteritietoja Tilastokeskuksen tietoihin tuloista, asuinpaikasta ja koulutuksesta.

Jos patentin saamisen todennäköisyyttä verrataan suoraan vanhempien tulotasoon, korrelaatio on valtava. Kahteenkymmeneen eniten tienaavaan prosenttiin kuuluvien vanhempien lapset tekevät valtaosan patenteista, ja erittäin hyvin tienaavien lapsilla todennäköisyys kasvaa vielä merkittävästi.

Koulutus vaikuttaa tietenkin myös tulotasoon, erityisesti siinä sukupolvessa, joita tutkimamme vanhemmat edustavat. Päivitimme Lotan kanssa tekemämme tutkimuksen metodeita tähän päivään, ja otimme esimerkiksi syntymäpaikkakunnan ominaisuudet huomioon laajemmin kuin vain etäisyytenä yliopistokaupunkeihin.

Osoitimme, että vanhempien korkeakoulutus nostaa keksimisen todennäköisyyttä 3–5 prosenttiyksikköä. Luvut tuntuvat pieniltä, mutta kun patentteja saa nimiinsä vain 0,67 prosenttia väestöstä, todennäköisyys kasvaakin moninkertaiseksi.

Havaitsimme myös sukupuolieroja. Esimerkiksi yhden vanhemman korkeakoulututkinto nosti keksimisen todennäköisyyttä miehille noin kaksinkertaisesti naisiin nähden. Tosin naiset tekevät keksinnöistä Suomessa vain kymmeneksen, joten suhteellinen vaikutus on silti naisilla jopa suurempi.

Testasimme päätelmiemme robustisuutta, eli vahvuutta, poikien kohdalla ottamalla huomioon Puolustusvoimien psykologisten testien tulokset. Älykkyys, jota mittasimme visuospatiaalisella älykkyydellä, periytyy ja vaikuttaa niin koulutukseen kuin todennäköisyyteen keksiä. Huolemme oli, että älykkyyden huomiotta jättäminen voisi vinouttaa koeasetelmaamme. Kaikkein älykkäimmät tekevät paljon todennäköisemmin patentteja.

Havaitsimme, että kun aiemmista vanhempien koulutustason vaikutusta mittaavista analyyseista kontrolloidaan pois älykkyysosamäärä, vaikutus pienenee selvästi hieman. Silti koulutuksen vaikutus on useita prosenttiyksikköjä, eli todella merkittävä.

Koulutukseen panostaminen kannattaa

Artikkelin aiempi versio julkaistiin aikoinaan työpaperina, josta ei tullut vertaisarvioi­tua julkaisua. Siinä oli turhan monta tutkimuskysymystä. Sen pohjalta syntyi kolme artikkelia, joista The Finnish Enigma oli viimeisin.

Tämän nimenomaisen artikkelin julkaisu menikin helposti. Philippe kutsuttiin pitämään arvostettu Klein-luento Pennsylvanian yliopistoon, ja luennon pohjana käytetty artikkeli perinteisesti julkaistaan. Artikkeli kävi toki läpi normaalin referee-prosessin, mutta julkaisupäätöstä ei pitänyt sen kummemmin odotella.”

Yli sata vuotta sitten keksintöjä teki lähinnä vauras ja koulutettu vähemmistö.

“Tuloksemme on yksi hyvä peruste sille, että pitkäkestoiset satsaukset koulutukseen ovat kannattavia. Yli sata vuotta sitten keksintöjä teki lähinnä vauras ja koulutettu vähemmistö. 1960- ja 1970-lukujen koulutusreformi on takuulla vaikuttanut siihen, että yhä useampi mahdollinen keksijä saa mahdollisuuden toteuttaa kykyjään.

Artikkelissa esiin noussut sukupuoli­ero on kyllä mielenkiintoinen kysymys. En sano, että Suomi olisi tasa-arvoinen maa, mutta tasa-arvoisempi kuin monet muut kuitenkin. Silti meillä naisten osuus luonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla on alhaisempi kuin monissa eri mittarein vähemmän tasa-arvoisissa maissa. Taustalla on varmasti kulttuurisia kysymyksiä, jotka kaipaisivat kyllä tutkimista.”