1. T&Y-lehti
2. Lukion ja ammattikoulun käyneiden varusmiesten kognitiivisessa kyvykkyydessä on eroja, mutta se ei johdu koulutuksesta

Lukion ja ammattikoulun käyneiden varusmiesten kognitiivisessa kyvykkyydessä on eroja, mutta se ei johdu koulutuksesta

Erikoistutkija Jani Kuhakoski Laboresta kertoo:

”Halusimme tutkia sitä, miten ammatillinen ja yleissivistävä koulutus vaikuttavat nuorten kognitiiviseen ja sosiaaliseen kyvykkyyteen. Näiden kykyjen on muissa tutkimuksissa osoitettu ennustavan vahvasti työmarkkinoilla pärjäämistä.

Innoittajana toimi Eric Hanushekin ja kumppaneiden artikkeli, jossa tutkittiin kansainvälisessä aineistossa ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen vaikutuksia työuriin pitkällä aikavälillä. Minua alkoi kiinnostaa se, missä määrin erot näiden koulutuksien tuottamissa perustaidoissa selittävät eroa menestyksessä työmarkkinoilla.

Suomessa on melko ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia kognitiivisia kykyjä, koska käytössä on Puolustusvoimien peruskokeiden tulosdata. Nämä peruskokeet mittaavat varusmiesten kognitiivisia ja sosiaalisia kykyjä. Puolustusvoimat on antanut aineistoja hyvin suopeasti tutkimuskäyttöön, tosin 2000-luvun aineistoja ei ole vielä saatavilla.

Valitsimme tutkimukseemme aineistoksi peruskokeiden tulokset niiltä varusmiehiltä, jotka osallistuivat vuosien 1991–1995 yhteishakuihin ja olivat tuolloin 18–22-vuotiaita. Käytännössä tutkimuksen kohteena ovat vuosien 1974 ja 1979 välillä syntyneet armeijan käyneet miehet.

Tutkimus aloitettiin jo kuusi vuotta sitten. Yhteisvalintadataa saimme odottaa pari vuotta, ja julkaisuprosessissakin meni muutama vuosi, mikä ei taloustieteessä ole edes kovin pitkä aika. Artikkelin hyväksyi julkaistavaksi neljäs lehti, johon sitä tarjosimme, arvostettu Economics of Education Review. Tutkimusasetelma pysyi koko prosessin ajan varsin samanlaisena, eikä tekstiin oikeastaan tehty missään vaiheessa kummempia muutoksia.

Valikoituminen selittää erot

Vertasimme Puolustusvoimien peruskokeiden tuloksia yhteisvalintadataan. Otimme muuttujiksi yläasteen päättötodistuksen keskiarvon ja sen, onko varusmies käynyt lukion vai ammatillisen koulutuksen.

Tulokset olivat todella selviä. Kun varusmiehiä vertailtiin heidän koulutaustansa mukaan, lukion käyneet saivat kognitiivisista ja sosiaalisista kyvyistään selvästi parempia pisteitä.

Halusimme tietää, onko yleissivistävällä ja ammatillisella koulutuksella vaikutusta tähän eroon, joten tarkastelimme erikseen niitä varusmiehiä, joiden yläasteen keskiarvo oli ollut lukion sisäänottorajan kummankin puolen. Kävi ilmi, että sisäänottorajan tuntumassa eroja ei ollut. Tästä voi päätellä, että koulutuksella ei ollut vaikutusta heidän kykyihinsä, ja nämä tietyt perustavat kognitiiviset taidot kehittyvät jo varhemmin.

Kykyjen eroissa lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä oli kyse siis valikoitumisesta, ei koulutuksen vaikutuksesta.

Kykyjen eroissa lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä oli kyse siis valikoitumisesta, ei koulutuksen vaikutuksesta. Voi toki olla, että kaikkein korkeimpia pisteitä saaneiden tuloksia lukiokoulutus paransi entisestään.

Yksi lukiokoulutuksen selkeä vaikutus aineistosta kuitenkin löytyi sivuhavaintona. Näyttää siltä, että lukiokoulutus vähentää testissä ilmenevää ”maskuliinisuutta”. Sillä tarkoitetaan suhtautumista miestyypillisinä pidettyihin ammatteihin ja arvostuksiin, joita mitataan sen tyyppisillä kysymyksillä kuin ”haluaisitko olla kukkakauppias”.

Kannattaako lukiokoulutusta lisätä?

Olen ollut kiinnostunut näistä aiheista väitöskirjastani lähtien. Ohjaajani Roope Uusitalo vinkkasi tuolloin, että ammatillisen koulutuksen kohdalla on selvä tutkimusaukko. Sittemmin ammatillistakin koulutusta on tutkittu enemmän.

Siitä, että emme havainneet lukion vaikuttavan yksilöiden kognitiivisiin kykyihin, voidaan vetää joitain koulutuspoliittisia johtopäätöksiä. Esimerkiksi koulutuspolitiikassa on ollut puhetta lukion aloituspaikkojen lisäämisestä. Voidaan ajatella, että aloituspaikkojen lisäys kohdistuisi juuri niihin henkilöihin, jotka ovat peruskoulun keskiarvoiltaan lähellä sisäänpääsyrajaa. Tutkimuksessa havaittiin, että yleissivistävällä koulutuksella ei ollut vaikutusta heidän työmarkkinoiden kannalta tärkeisiin kykyihinsä, mikä kannattaa huomioida, kun pohditaan lukiopaikkojen lisäämistä ammattikoulutuksen kustannuksella.

Tutkimusaineiston rajoituksista johtuen emme voineet tutkia kaikkea, mitä olisimme halunneet. Ilmiselvin puute on se, että pystyimme tutkimaan vain miehiä, eikä tutkimuksen tuloksia oikein voi yleistää naispuolisiin lukio- ja ammattikouluopiskelijoihin. Emme tiedä, onko sukupuolten suhteen tässä eroa.

Lisäksi olisi ollut kiinnostavaa saada yhteisvalintadatasta esiin se, mikä koulutusvaihtoehto oli kunkin hakijan ensisijainen valinta, ja oliko sillä vaikutusta tuloksiin. Tuota muuttujaa emme tällä kertaa päässeet tarkastelemaan.

Tutkimusta tehdessä herää tietysti aina myös jatkokysymyksiä. Minua kiinnostaisi tutkia tulevaisuudessa samaa asetelmaa uudemmalla aineistolla. Maailma, koulu ja työelämä ovat kuitenkin todella erilaisia kuin 30 vuotta sitten.”