M.Sc. Ahmed Al-Sherif väitteli Itä-Suomen yliopistossa 11.8.2023 innovaatiojohtamisen alalta aiheesta ”Perceptions of business success in the context of small and medium-sized companies: A comparative causal mapping analysis”.
KM Ville Romppanen väitteli Itä-Suomen yliopistossa 18.8.2023 kasvatustieteen alalta aiheesta ”In limbo: Effects of liminality on asylum seekers’ subjective well-being, negotiation of agency, and participatory barriers in educative pre-integrational programmes”.
MMM Juho Valtiala väitteli Helsingin ylipistossa 18.8.2023 maataloustieteen alalta aiheesta ”Spatial and Temporal Analysis of Finnish Agricultural Land Prices”.
M.Sc. (pol) Mykola Iakovenko väitteli Itä-Suomen yliopistossa 21.8.2023 eurooppaoikeuden alalta aiheesta “Governmental Interventions in Development of Gas Infrastucture in the ’Securitized’ EU and Energy Community Gas Sectors: The Cases of Poland, Lithuania and Ukraine”.
KTM Jussi Huuskonen väitteli Jyväskylän yliopistossa 25.8.2023 taloustieteen alalta aiheesta ”Essays on the role of public employment services in labour market matching”.
M.Sc. Andrei Vedernikov väitteli Aalto-yliopistossa 25.8.2023 liiketalouden alalta aiheesta “Essays on novel methods and applications in portfolio optimization”.
DI Jaakko Sundberg väitteli Tampereen yliopistossa 25.8.2023 tuotantotalouden alalta aiheesta ”Profitability Management as an Enabler of Business Performance Through Employee Autonomy in Sourcing”.
VTM Jari Taponen väitteli Helsingin yliopistossa 25.8.2023 valtiotieteiden alalta aiheesta ”Poliisin vaikuttavuus – Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen”.
KTM Fares Khalil väitteli Hankenilla 31.8.2023 markkinoinnin alalta aiheesta ”Technology and Service Integration for Individual Empowerment”.
Politices magister Mattias Lehtinen väitteli Helsingin yliopistossa 1.9.2023 valtiotieteiden alalta aiheesta ”Political Ontology and Imagination – Contours of a Democratic Imaginary”.
HM Iina Järvinen väitteli Tampereen yliopistossa 1.9.2023 julkisoikeuden alalta aiheesta ”Itsensä kehittäminen köyhyydessä”.
KTM Anne Saarinen väitteli Turun yliopistossa 1.9.2023 laskentatoimen alalta aiheesta ”Management Control Systems in the Internet-enabled business models”.
VTM Lauri Mäkinen väitteli Turun yliopistossa 1.9.2023 sosiaalipolitiikan alalta aiheesta ”What is needed at the acceptable minimum? Studies on the operationalisation of the concept of poverty”.
FM Milka Väinämö väitteli Oulun yliopistossa 15.9.2023 markkinoinnin alalta aiheesta ”’Se helpottaa hommaa niin paljon”’ – Brändikokemus asiakaslähtöisestä perspektiivistä terveysteknologiakontekstissa”.
KTM Eva Nilsson väitteli Hankenilla 22.9.2023 johtamisen alalta aiheesta ”Making gains from ‘good oppressors’. Global South states contesting, instrumentalising and negotiating responsible business in the UN and Tanzania”.
Lauri Mäkinen (tutkija, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö) väitteli 1.9.2023 Turun yliopistossa sosiaalipolitiikan alalta aiheesta "What is needed at the acceptable minimum? Studies on the operationalisation of the concept of poverty".
Tutkit köyhyyden mittaamista. Mitä siinä on tutkittavaa?
”Köyhyyden mittaamiseen on erilaisia mittareita, ja ne korostavat eri asioita. Toisissa annetaan euromääräinen köyhyysraja, toisissa tarkastellaan niitä elämään vaikuttavia hyödykkeitä, joita ihmiset pitävät välttämättöminä.
Köyhyyden mittaamiseen on erilaisia mittareita, ja ne korostavat eri asioita.
Tutkin muun muassa sitä, ovatko ihmiset samaa mieltä näiden hyödykkeiden välttämättömyydestä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, että hyödykkeiden merkitys vaihtelee niiden välttämättömyyden tai yleisyyden mukaan. Näyttää siltä, että painottaminen ei vaikuta tuloksiin Suomessa, koska puutetta kärsii niin harva. Monessa muussa maassa painottaminen voisi olla tarpeellista.”
Mitä ongelmia tavanomaisissa köyhyysmittareissa on?
”Euroissa köyhyyttä mitataan tavallisesti selkeällä rajalla, joka on 60 prosenttia mediaanitulosta. Sen alle jäävä määritellään köyhäksi. Ongelmia syntyy esimerkiksi tällaisissa tilanteissa kuin nykyään, kun kuluttajahinnat nousevat tuntuvasti. Köyhyys ei näytä lisääntyvän tilastoissa, mutta ihmisten rahat riittävät vähempään. Esimerkiksi 1990-luvun laman aikana köyhyys laski tilastoissa, koska niin moni jäi työttömäksi ja mediaanipalkka laski. Todellisuus oli kuitenkin aivan toinen.”
Onko parempia mittareita?
”Yksityiskohtaisempi mittari perustuu niin sanottuihin viitebudjetteihin. Siinä määritetään ihmisen mielekkääseen elämiseen tarvittavat hyödykkeet asumisesta ja ruoasta aina vessaharjoihin asti. Näille hyödykkeille lasketaan sitten käyttöikä ja jaetaan kokonaiskustannus kuukausitasolle. Viitebudjettimittari ottaa huomioon eri kaupunkien asumishinnat ja reagoi suoraan hintojennousuun. Se mahdollistaa myös kansainvälisten vertailujen tekemisen luotettavammin.
Tällaisen mittarin tekeminen on tietysti työlästä. Meidän viitebudjettimittarimme laatimiseen meni kaksi vuotta, kun mediaanituloihin keskittyvä mittari on valmis muutamalla klikkauksella. Mittarimme on kuitenkin nyt sosiaali- ja terveysministeriöllä yhtenä köyhyyden indikaattorina, ja toivon, että sitä aletaan käyttää laajemminkin.”
Yllätyitkö tutkimuksesi aikana jostakin?
”Kun tekee väitöskirjaa työn ohessa, tulee tietysti ylä- ja alamäkiä. Julkaisuprosessit menivät kuitenkin tosi mukavasti. Ehkä eniten ihmettelen sitä, miksi kukaan ei ole tehnyt tätä ennen. Tutkimukseni oli ensimmäinen viitebudjetteja koskeva tutkimus Suomessa, vaikka tämäntyyppinen mittari on kehitetty Englannissa jo yli 100 vuotta sitten.”
