VTM Eero Mäkynen esitti väitöskirjansa ”Essays on Firm Dynamics” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.4.2022.
Alessandra Basson esitti väitöskirjansa “Measuring the social world. Studies in the epistemology of measurement in the social and behavioural sciences” julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa 22.4.2022.
Jesse Haapojan sosiaalipolitiikan väitöskirja ”Encounters with algorithmic systems, through the game metaphor” esitettiin tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa 5.5.2022.
FL Katariina Pajuranta esitti väitöskirjansa ”Emotional persuasion in advertising – analyzing dialectal language, visual images and their interplay in TV commercials” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.5.2022.
Wenjia Yun väitöskirja ”Essays on Sustainable Mutual Funds” tarkastettiin julkisesti Aalto-yliopistossa 2.6.2022.
Niina Andrade-Asikaisen väitöskirja ”Työhyvinvointia tukeva työympäristömuutos – keskeiset sosiomateriaaliset ympäristötekijät ja niiden arviointi tietointensiivisessä organisaatiossa” esitettiin tarkastettavaksi Aalto-yliopistossa 3.6.2022.
Michael Hohenthalin taloustieteen väitöskirja ”Studies on Public Policy with Collective Bargaining” esitettiin tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa 3.6.2022.
KTM Lauri Laineen yrittäjyyden alan väitöskirja “Metaentrepreneurship” tarkastettiin julkisesti Aalto-yliopistossa 8.6.2022.
Ninni Sunin väitöskirja ”Responsibility for Beliefs: Epistemic and Moral Responsibility for Attitudes” esitettiin tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa 8.6.2022.
VTM Sanna Ahvenharju esitti väitöskirjansa ”Futures Consciousness as a Human Anticipatory Capacity – Definition and Measurement” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa 10.6.2022.
Tero Frestadiuksen sosiaalitieteiden väitöskirja ”Responsibility for Beliefs: Epistemic and Moral Responsibility for Attitudes” esitettiin tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa 15.6.2022.
KTM Tuomas Honkamäen laskentatoimen alaan kuuluva väitöskirja ”Audit Quality in the Investment Property Sector” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 17.6.2022.
Andreas Eklundin väitöskirja ”Statsstruktur och regimförändring: En jämförande studie av sjutton länder i Mellanöstern och Nordafrika 2011–2019” esitettiin tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa 17.6.2022.
VTM Maria Jouste esitti väitöskirjansa ”Essays on taxation and social protection in developing countries” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 20.6.2022.
Matti Sarkian väitöskirja ”A model-based and mechanistic approach to social coordination” esitettiin tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa 21.6.2022.
Piyali Rudran väitöskirja ”Firm as a Non-market Actor in Regulatory and Governance Setups: Perspectives on Risk and Capabilities in the Changing Mining Industry” tarkistettiin julkisesti Aalto-yliopistossa 21.6.2022.
VTM Kaisu Paasio esitti väitöskirjansa ”Making Sense of the Entrepreneurial University – A Social Constructionist View” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 22.6.2022.
Lauri Laine
Mistä sait idean väitöskirjaasi?
Väitöskirjani taustalla ei taida olla mitään erityistä ideaa. Kipinän siihen antoi pro gradu -työni ohjaaja, jonka mielestä graduni voisi tiivistää akateemiseksi artikkeliksi ja sitä kautta ensimmäiseksi osaksi väitöskirjaa. Siitä se lähti, aivan viattoman tuntuisesti. Idean sijasta polttoaineenani varsinkin alussa oli turhautuminen yrittäjyyden ympärillä vellovaan yltiöoptimistiseen kasvu- ja luovuuspöhinään. Ikään kuin luovasta tuhosta olisi leikattu tuho pois. No, tarpeeksi kun kirjallisuutta pöyhii, niin uusia tutkimusalueita paljastuu, niin minullekin. Ryhdyin siis kaivelemaan ja hämmentämään yrittäjyyden tutkimuksen filosofisia taustavellejä.
Mikä oli Heureka-hetkesi?
En ole oikeastaan kokenut mitään erikoista oivaltavan läpimurron hetkeä. Ehkä en haluakaan. Pidän rauhallisesta työstä oman tutkimusalani taustavoimien parissa. Onnistumisen kokemukset ovat tietenkin riemukkaita. Ensimmäisen artikkelin julkaisu antoi uskoa siihen, että koko touhussa on jotain järkeä. Työni ei nimittäin ehkä ole sitä, mitä yrittäjyyden tutkijalta yleisesti odotetaan. Toisen artikkelin julkaisu teki selväksi sen, että työlle kuitenkin on tilausta.
Lämmittikö Kubrick-fanin mieltä, kun sai lukkarinrakkautensa sopimaan teoriaansa?
Ensimmäisessä artikkelissani käytin Kubrickin elokuvan 2001: A Space Odyssey alkukohtausta kuvittaakseni teoreettista argumenttiani yrittäjyysprosessin myyttisestä luonteesta. Luovien yksilöiden oivallukset ovat hyvää kamaa tarinankerronnassa. Siispä vaaditaan syvempää analyysia, jotta rakenteelliset ja organisatoriset taustavoimat saadaan manattua esiin. ”Fani” on tässä sikäli hauska sanavalinta, että tutkijan ei perinteisesti oleteta fanittavan mitään, varsinkaan tutkimusta tehdessään. Kuitenkin lienee jokaiselle vähänkin aiheeseen perehtyneelle selvää, etteivät teoriat ilmesty tyhjästä. Teoreetikot inspiroituvat, innostuvat, kiinnostuvat kuka mistäkin, eikä ”visioiden” (Schumpeterin termi) yhteys teorioihinsa ole aina aivan selvä. Haluaisin tietää enemmän näistä yhteyksistä, haluaisin, että niistäkin voidaan arvailun sijaan kirjoittaa.
Mitä aiot tutkia seuraavaksi?
Luvassa on empiriaa: perehdyn siihen, miten organisaatiot uhmaavat markkinaehtoistumista. Tämä tutkimus perustuu keräämääni laadulliseen arkistodataan (vanhan) Valamon luostarista. Tapahtui seuraavaa: luostari kasvoi, luostarin johtaja halusi rakentaa kaupallisen sataman, luostarin munkkivanhukset kääntyivät johtajaansa vastaan, samoin päättävät elimet kirkossa, luostarin johtaja ylennettiin ja siirrettiin muihin tehtäviin. Satamaa ei rakennettu.
