FM Mikko Kauppila väitteli 25.11.2022 Oulun yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta ”Minne menit, ylituotto? Hedge-rahastojen menestys vapaaehtoisissa ja säännellyissä aineistoissa”.
KTM, VTK Oskari Rintala väitteli 13.1.2023 Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa aiheesta toimitusketjujen johtamisen alalta aiheesta ”The Role of social agency in supply chain management decision-making”.
VTM Emma Lamberg väitteli 13.1.2023 Turun yliopistossa sosiologian alalta aiheesta ”Becoming workers: How young women negotiate their imagined futures in the Finnish work society”.
KTM Aki Lehtivuori väitteli 13.1.2023 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä johtamisen ja organisoinnin alalta aiheesta ”When do extrinsic rewards undermine intrinsic motivation? A meta-analysis”.
DI Matias Stahle väitteli 20.1. Tampereen yliopistossa tuotantotalouden alalta aiheesta ”Integration of customer-facing actors in project marketing”.
KTM, FM Susanna Mansikkamäki väitteli 26.1.2023 Jyväskylän yliopistosta strategian ja yrittäjyyden alalta aiheesta ”Organizational aging and performance 2.0: Broadening the view”.
VTM Saana Hansen väitteli 4.2.2023 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Economies of care and the politics of return – Sustaining life among injivas and their families in Bulawayo, Zimbabwe”.
DI Ashish Gulagi väitteli 9.2.2023 Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta ympäristötekniikan alalta aiheesta ”South Asia’s Energy [R]evolution – Transition towards defossilised power systems by 2050 with special focus on India”.
Arkkitehti Artturi Björk väitteli 10.2.2023 Aalto-yliopistossa taloustieteen aineessa aiheesta ”Essays in Economics of Education, Aging and Trade Unions”.
M.Sc. (Tech) Jayesh Prakash Gupta väitteli 16.2.2022 Tampereen yliopistossa informaatio- ja tietojohtamisen alalta aiheesta ”Identification & Role of Implicit Social Ties from Social Data”.
DI Mia Ala-Juusela väitteli 16.2.2023 Aalto-yliopistossa kiinteistötalouden alalta aiheesta ”Kolme näkökulmaa matkalla energiapositiivisten alueiden toteuttamiseen: toimijat, aikaperspektiivi, fyysiset ulottuvuudet”.
HTM, FM Jonna Kosonen väittelee 17.2.2023 Itä-Suomen yliopistosta hallinto-oikeuden alalta aiheesta ”Yliopiston koulutuksen järjestämisautonomia”.
VTM Teemu Pekkarinen väittelee 20.2.2023 kello 14 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Studies in Pricing Under Asymmetric Information”.
FM Henrik Mattjus väittelee 24.2.2023 Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa historian alalta aiheesta ”Mallitaloista kokemuksen malleja? Modernisoituvat suomalaiset maalaiskodit 1920- ja 1930-luvuilla sosiaalisesti tuotettuna kokemusrakenteena”.
VTM Taavi Sundell väittelee 4.3.2023 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Contingent Logics of Capitalism in Contemporary Academia – A Case for a Post-Foundational Political Economy of Higher Education”.
Emma Lamberg työskentelee tutkijana Turun yliopistossa. Lamberg väitteli 13.1.2023 Turun yliopistossa sosiologian alalta aiheesta Becoming workers: How young women negotiate their imagined futures in the Finnish work society.
Mitä halusit selvittää sosiologian alan väitöstutkimuksessasi?
”Haastattelin vuosina 2017–18 media-alalle ja lähihoitajiksi opiskelevia heidän työelämää koskevista odotuksistaan. Minua kiinnostaa työn ja sukupuolen suhde, ja siitä lähdin liikkeelle. En halunnut vertailla kahta erilaista alaa, vaan ottaa selville, miten kahdella hyvin erilaisella alalla suhtaudutaan yhteiskunnallisten paineiden, työn todellisuuden ja omien odotusten ristiriitoihin.”
Mikä yllätti sinut tutkimusta tehdessäsi?
”Ehkä se, miten voimakkaasti kummankin alan opiskelijat halusivat työn tarjoavan merkitystä laajemmin kuin vain työnä. Se, miltä työ tuntuu, on heille osa minuuden rakentumista. Jos työ katkeroittaa, tekee onnettomaksi tai ei tunnu miltään, omaa uravalintaa ollaan valmiita kyseenalaistamaan.
Se, miltä työ tuntuu, on heille osa minuuden rakentumista. Jos työ katkeroittaa, tekee onnettomaksi tai ei tunnu miltään, omaa uravalintaa ollaan valmiita kyseenalaistamaan.
Media-alan opiskelijoita ajaa pyrkimys itsetoteutukseen ja itsenäisyyteen, lähihoitajaopiskelijoita kutsumus hoitotyöhön. Hoitajat kärsivät myös työn alhaisesta yhteiskunnallisesta arvostuksesta, vaikka hoivatyö on yhteiskunnalle valtavan tärkeätä.”
Miten tuo työn merkityksellisyys toteutuu opiskelijoiden silmin?
”Esimerkiksi lähihoitajat törmäävät raadolliseen todellisuuteen jo opiskeluvaiheessa. Heillä on vahva halu auttaa apua tarvitsevia, mutta erityisesti kotihoidossa työ on kuin liukuhihnatyötä, jossa asiakkaita ei voi useinkaan kohdata heidän tarpeistaan lähtien. Moni mietti jo opintojensa aikana, voiko ala täyttää heidän odotuksiaan. Media-alalla ajatus luovuudesta ja itsetoteutuksesta on helpompi saavuttaa, mutta ala on valtavan kilpailtu ja kaupallinen, mikä taas aiheuttaa ristiriitoja.”
Kun mediassa puhutaan hoiva-alan työstä, mitä haluaisit, että keskustelussa käsiteltäisiin?
”Olisi hyvä puhua kestävyysvajeen ja sopeutustarpeiden ohella myös yhteiskunnan ’hoivavajeesta’. Hoivan merkitys kasvaa koko ajan, ja toivoisin, että alan arvostus alkaisi näkyä muutenkin kuin juhlapuheissa.”
Mitä haluaisit tutkia jatkossa?
”Olen nyt mukana hankkeessa, jossa tutkitaan tasa-arvon ja talouden jännitteitä. Olisi toki kiehtovaa palata väitöstutkimukseni haasteltavien luokse ja kysyä, mitä he ajattelevat työstään ja alastaan nyt, opiskelujen jälkeen.”
