1. T&Y-lehti
2. Tutkimustoiminta on perusta, jonka päälle kaikki muu tekeminen rakennetaan – Pellervon taloustutkimuksen uusi johtaja Markus Lahtisen haastattelu

Tutkimustoiminta on perusta, jonka päälle kaikki muu tekeminen rakennetaan – Pellervon taloustutkimuksen uusi johtaja Markus Lahtisen haastattelu

Pellervon taloustutkimuksen (PTT:n) tutkija Markus Lahtinen siirtyi edellisellä vaalikaudella pääministeri Juha Sipilän neuvonantajaksi ja jatkoi myös tälle hallituskaudelle saakka Keskustan valtiovarainministerin erityisasiantuntijana. Hänen mukaansa politiikka ja poliittinen päätöksenteko on paljon mainettaan parempaa. Nyt hän on palannut takaisin – PTT:n johtajaksi. Mitä hyppy yhteiskunnallisen päätöksenteon ytimeen opetti Lahtiselle?

Siirryit viime vaalikaudella PTT:stä pääministeri Sipilän neuvonantajaksi talouskysymyksissä. Mikä sai sinut lähtemään tutkijasta pääministerin erityisavustajaksi?

Tutkijoita aina mietityttää kuinka tutkimustieto vaikuttaa päätöksentekoon. Kun tarjoutui tällainen mahdollisuus tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa, niin oli helppo päätös lähteä mukaan.

Mitä olet oppinut noista vuosista? Vastasiko työ ennakkokäsitystäsi politiikan päätöksentekojärjestelmästä?

Sipilän hallituskauden aikana talouspolitiikassa oli normaalin finanssipolitiikan lisäksi keskeisessä roolissa kilpailukykysopimus. Tämä kokonaisuus opetti paljon talouden eri instituutioiden päätöksenteosta Suomessa.

Itselläni ei ollut erityisiä ennakkokäsityksiä, vaan lähdin mukaan avoimin mielin. Yleisesti voisin todeta, että politiikka ja poliittinen päätöksenteko on paljon mainettaan parempaa. Poliittinen päätöksentekojärjestelmä yritetään leimata itsekkääksi, jopa korruptoituneeksi järjestelmäksi. Todellisuudessa poliittiset päättäjät pyrkivät hakemaan ratkaisuja yhteisiin asioihin omista arvoistaan lähtien, eivätkä tavoittele omaa henkilökohtaista etuaan.

Poliittinen päätöksentekojärjestelmä yritetään leimata itsekkääksi, jopa korruptoituneeksi järjestelmäksi.

Jatkoit myös tälle hallituskaudelle saakka Keskustan valtiovarainministerin erityisasiantuntijana. Mitä eroa tehtävissä on?

Pääministeri johtaa hallituksen työtä. Valtiovarainministeri johtaa budjetin valmistelua. Nämä ministerien roolien erot määrittävät paljolti myös avustajien työn sisältöä.

Pystyt varmaan vaikuttamaan Suomen asioihin enemmän ministereiden neuvonantajana kuin tutkimuslaitoksesta käsin. Miksi halusit palata takaisin tutkimusmaailmaan?

Oikeastaan kahdesta syystä. Olen ammatiltani ekonomisti, joten oli luontevaa palata tekemään työtä, johon on saanut koulutuksen. Lisäksi PTT tutkimuslaitoksena on hieno ympäristö tehdä tätä työtä.

Mitkä ovat tärkeimmät havaintosi politiikkavuosistasi?

Tutkimustiedolla on oma tärkeä roolinsa päätöksenteossa, ja siksi on tärkeätä saattaa tutkimustulokset poliittisten päättäjien tietoon.

Asioihin voi politiikan avulla oikeasti vaikuttaa. Tutkijoita kannustaisin tuomaan omia tutkimuksiaan ja tulkintojaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimustiedolla on oma tärkeä roolinsa päätöksenteossa, ja siksi on tärkeätä saattaa tutkimustulokset poliittisten päättäjien tietoon.

Mitä aiot saada aikaiseksi PTT:n johtajana? Minkälaisia tavoitteita sinulle on asetettu johtajana ja minkälaisia tavoitteita olet asettanut itsellesi?

Tärkein tehtävä PTT:n johtajana on vahvistaa entisestään meidän tutkimustoimintaamme. Tutkimustoiminta on perusta, jonka päälle kaikki muu tekeminen rakennetaan. Monipuolisen ja laadukkaan tutkimuksen avulla pystymme myös tukemaa sekä koko kansantalouden että meille tärkeiden toimialojen kehitystä.

Mihin aihealueisiin PTT tulee keskittymään tutkimustyössään?

Meidän painopisteet ovat paljolti samoja kuin aiemminkin. Maa -ja elintarviketalous toimialana on keskeinen tutkimusintressi markkinoiden toiminnan, maatalouspolitiikan ja kestävyyden näkökulmista. Kansantalouden puolella yleisen makrotaloudellisen kehityksen lisäksi asuntomarkkinat, finanssimarkkinat ja alueellinen kehitys ovat tärkeitä aiheita. Työmarkkinoiden tutkimuksen merkitys tulee jatkossa korostumaan entisestään. Metsä- ja ympäristöpuolen tutkimuksissa perinteisen metsätalouden lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvät teemat korostuvat. Ilmastonmuutos on myös teemana sellainen, jossa PTT:n eri tutkimussuuntien välinen yhteistyö korostuu entisestään. Lisäksi osuustoiminta on PTT:lle aina luonteva ja tärkeä mielenkiinnon kohde.

Nyt kun olet nähnyt korkeimmasta poliittisesta johdosta käsin päätöksenteon ytimeen, miten tutkimustietoa hyödynnetään päätöksenteossa? Onko tutkimuksen hyödyntäminen päätöksenteossa lisääntynyt vuosien aikana?

Olen toiminut tutkijana parikymmentä vuotta ja politiikassa viitisen vuotta. Ei tutkimustiedon käyttö ainakaan ole vähentynyt tänä aikana. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ja valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoitus ovat merkkejä tästä. Tutkimus välittyy poliittisille päätöksentekijöille suoraan tutkijakuulemisien kautta ja tietenkin myös virkamiesten tekemän valmistelun välityksellä.

Mitä tutkimuslaitosten tulisi tehdä, että taloustieteellistä tutkimusta kuunneltaisiin herkemmällä korvalla päätöksentekopöydissä?

Kyllä ehdottomasti tärkein asia on käydä vilkasta yhteiskunnallista keskustelua tutkimustietoon pohjautuen.

Suomen talouskasvu on ollut kituliasta finanssikriisistä lähtien. Mitkä ovat Suomen talouden pahimmat ongelmat?

Suomi on alisuoriutuja omiin kykyihinsä nähden. Meillä on monet talouden instituutiot kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta emme pysty hyödyntämään osaamistamme parhaalla mahdollisella tavalla. Finanssikriisin jälkeen on kestänyt aivan liian kauan allokoida työvoima ja pääoma uusiin menestyviin kohteisiin.

Mitä tekisit talouspolitiikassa toisin kuin nykyhallitus tekee?

Keskeisimmät huolenaiheet ovat tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyyden kasvaminen ja finanssipoliittisten panostusten määrä ja kohdentuminen. Mikäli pitkäaikaistyöttömyyttä ei saada käännettyä pikaisesti laskuun, sillä on suuri hinta sekä työttömäksi jääneiden ihmisten että koko kansantalouden kannalta. Finanssipolitiikassa pitää tehdä kasvupanostuksia, mutta panostusten kohdentumisessa pitää olla tarkka, jotta finanssipolitiikasta ei tule tuhlailevaa ja väärin suhdannetilanteeseen ajoittuvaa.

Miten Suomen työllisyysaste saataisiin samoille lukemille kuin Pohjoismaisissa naapurimaissa?

Tarvitaan sekä kannusteiden parantamista että työkykyyn ja työssäjaksamiseen panostamista. Kannusteiden osalta ei ole olemassa mitään yksittäistä ”hopealuotia”, vaan tarvitaan sarja toimenpiteitä, jotka lisäävät kannusteita osallistua työmarkkinoille. Toisaalta työllisyysaste on jo niin korkea, että työllistyvien ihmisten joukossa on jo paljon henkilöitä, joiden työmarkkinavalmiuksia pitää tukea, jotta heidän työpanoksensa saadaan täysmääräisesti hyödynnettyä.