1. T&Y-lehti
2. TE-palveluissa on tärkeää vahvistaa työllistymisen edellytyksiä

TE-palveluissa on tärkeää vahvistaa työllistymisen edellytyksiä

Osaamisen ja ammatillisuuden lisäksi työllistymisen kulmakiviä etenkin heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten kohdalla ovat yksilön muut tarpeet, kuten itseluottamuksen ja toiveikkuuden vahvistaminen. Tässä artikkelissa tarkastellaan kahden erilaisen uravalmennuspilotin kautta, miten työllisyyspalveluissa voidaan tukea yksilön etenemistä työllistymisen polulla. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, miten eteneminen voidaan tehdä näkyväksi, ja voidaanko sitä arvioida ja mitata. Työllistymisen edellytysten vahvistamiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota ja vaikutuksia arvioida osana työllistymispalvelujen vaikutuksia.

Työmarkkinoilta syrjäytyminen koituu yhteiskunnalle kalliiksi. Lisäksi se on inhimillisesti raskasta. Tarvittaisiin kipeästi toimenpiteitä, joilla olisi pitkäkestoisia vaikutuksia (Sitra 2021).

Työllistymiseen vaikuttavat sekä yksilöön että yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Yksilöön liittyviä keskeisiä työllistymisen edellytyksiä ovat muun muassa motivaatio, osaaminen, toimintatavat, suhde työelämään, elämäntilanne, voimavarat ja hyvinvointi kokonaisuudessaan. Yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä puolestaan ovat esimerkiksi osaamisen ja työpaikkojen kohtaanto sekä työmarkkinoiden yleinen tilanne, joka tällä hetkellä on haasteellinen erityisesti joidenkin toimialojen osalta koronapandemian vuoksi.

Monilla heikossa työmarkkina-asemassa olevilla on kaventunut näky omista vahvuuksistaan ja mahdollisuuksistaan sekä heikko itsetunto. Usein myös omat vaikutusmahdollisuudet koetaan heikoiksi. Osaamisen ja ammatillisuuden lisäksi työllistymisen kulmakiviä ovatkin yksilön muut tarpeet, kuten hyvinvoinnin ja itseluottamuksen vahvistaminen, motivaation ja toiveikkuuden herätteleminen ja tunne oman elämän hallinnasta ja ohjaamisesta. Puhutaan esimerkiksi psykologisesta pääomasta, jonka vahvistaminen auttaa työllistymisen polulla. Psykologisen pääoman voi konkretisoida neljällä ulottuvuudella: toiveikkuus, sinnikkyys, optimismi ja itseluottamus (Luthans ym. 2007).

Monilla heikossa työmarkkina-asemassa olevilla on kaventunut näky omista vahvuuksistaan ja mahdollisuuksistaan sekä heikko itsetunto.

Laki julkisista työllisyys- ja yrityspalveluista määrittelee, millaisia palveluita työnhakijoille on TE-hallinnon kautta tarjolla. Näitä ovat esimerkiksi työvoimakoulutukset ja erilaiset valmennuspalvelut. Palveluiden tavoitteena on tukea asiakasta oman urapolun löytämisessä ja työllistymisessä. Työllistyminen on TE-palveluiden ensisijainen tavoite, mutta välillä asiakkaan polku kohti työelämää on pidempi ja mutkaisempi. Erityisesti tällöin edellä mainitut työllistymisen edellytykset olisi tärkeää ottaa huomioon TE-palveluissa ja vahvistaa näitä osana työllistymisen tukea. Arviointi ja näkyväksi tekeminen on tärkeää tavoitteellisen etenemisen kannalta, ettei tarvitse aloittaa uudelleen lähtöpisteestä.

Palveluiden tulisi perustua näyttöön, joten työllistymisen edellytysten vahvistumista olisi myös tärkeää arvioida osana työllistymispalvelujen vaikutuksia. Arviointi tekee näkyväksi yksilön etenemisen työllistymisen polulla ja työllistymisen edellytysten vahvistumisen. Yhtenäisellä arvioinnilla voidaan selvittää myös palvelun vaikutuksia ja vaikuttavuutta ja näin päästä kohti näyttöön perustuvaa tavoitteellista tekemistä.

Tämä artikkeli tarkastelee yksilöön liittyviä tekijöitä Keski-Suomessa toteutettujen palvelupilottien pohjalta. Tarkoituksena oli

• kokeilla, miten TE-palveluissa voidaan arvioida työllistymisen edellytysten vahvistumista,
• selvittää, näkyvätkö palvelujen painotukset työllistymisen edellytysten muutoksina ja/tai hyvinvointimuutoksina sekä
• arvioida, miten uravalmennukset, joissa painotetaan työllistymisen edellytyksiä, vaikuttavat asiakkaiden kokonaishyvinvointiin ja jatkosijoittumiseen.

Palvelupilotit ja vaikutusten arviointi

Artikkelissa tarkastellut palvelupilotit kehitettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen Marke-palvelumarkkinoiden kehittäminen-hankkeessa (ESR-hanke 2018–2021). Palvelupilotit sisälsivät sekä palvelun sisällöllistä että palvelun vaikuttavuuteen liittyvää kehittämistyötä.

Kunnari-uravalmennuksessa tavoitteena oli asiakkaiden psykologisen pääoman vahvistaminen ja kokonaisvaltaisen tuen antaminen työllistymiseen liittyviin haasteisiin. Kunnari-valmennuksia vetivät psykologi-uravalmentaja-työparit, ja tarvittavien muiden palvelujen saatavuutta helpotettiin rakentamalla valmennuksen ympärille työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluista verkosto, jonka kautta valmennettava sai tarvittaessa apua. Valmennuksen ensisijaisena kohderyhmänä olivat nuoret, jotka eivät vielä olleet löytäneet omaa ammatillista suuntaansa ja hyötyisivät kokonaisvaltaisesta työskentelystä. Osallistujat muun muassa tunnistivat erilaisten testien avulla osaamistaan, vahvuuksiaan ja ominaisuuksiaan peilaten niitä työmarkkinoiden ja eri ammattien vaatimuksiin. Psykologi-valmentaja-työparin tuella kartoitettiin ja ratkaistiin työllistymisen esteiden juurisyitä.

Preppi-uravalmennuksessa tavoitteena oli valmentaa osallistujia kohti ammatillista koulutusta vahvistamalla perustaitojen osaamista (luku-, kirjoitus- ja numerotaidot) ja opiskelutaitoja. Valmennettavan tukena oli moniammatillinen tiimi, jossa uravalmentajan rinnalla toimi aineenopettajia sekä erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Palvelun kohderyhmänä olivat TE-toimiston asiakkaat, joilla oli aiempia keskeytyneitä opintoja, tarve vaihtaa alaa ja prepata opiskelu- ja perustaitoja tai heillä ei ollut lainkaan tutkintoa. Preppi-valmennuksessa keskityttiin oman koulutusalan tai urapolun kirkastamiseen ja valmentauduttiin ammatillisen koulutuksen niin kutsuttujen yhteisten tutkinnon osien opiskeluun.

Molempien uravalmennusten vaikutuksia arvioitiin Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden ja hankkeen yhteistyönä kehitetyn mittariston avulla sekä Ura-järjestelmästä saatavaa työllistymis- tai kouluttautumistietoa seuraamalla. Arviointi pohjautui Diakin kehittämiin 3X10D®-elämäntilannemittariin, jonka avulla voidaan arvioida kokonaishyvinvointia 10 kysymyksen avulla, sekä Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi -työvälineeseen, jonka avulla voidaan arvioida ulottuvuuksia, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin vahvistumisen ja pysyvät siirtymät. Näitä ovat esimerkiksi luottamus, motivaatio, toimijuus tai tulevaisuuden usko. Lisäksi arvioitiin valmennettavien näkemyksiä omasta osaamisestaan sekä Kunnarissa työ- ja toimintakyvystään.

Tutkimusaineisto ja menetelmät

Hyvinvointivaikutusten arviointia varten muodostettiin tutkimusasetelma, jossa selvitettiin Kunnari- ja Preppi-uravalmennusten vaikutuksia asiakkaiden kokonaishyvinvointiin, työllistymisen edellytyksiin sekä työllistymisen jatkopolkuun. Samoin selvitettiin, näkyvätkö palvelun painotukset asiakkaan tilanteessa palvelun päättyessä vertaamalla valmennusten hyvinvointivaikutuksia keskenään. Jatkosijoittumisen suhteen Kunnari- ja Preppi-valmennusta verrattiin myös 10 ja 40 päivää kestäviin muihin uravalmennuksiin.

Vuoden 2019 aikana toteutetuissa Kunnari-valmennuksissa (3 kpl) yhteensä 20 osallistujaa ja vuonna 2020 toteutetuissa Preppi-valmennuksissa (2 kpl) yhteensä 11 osallistujaa arvioi kokonaishyvinvointiaan sekä työ- ja toimintakykyynsä liittyviä asioita valmennuksen alussa ja lopussa. Taulukossa 1 on esitetty taustatietoja valmennukseen osallistuneista.

Osallistujat olivat molempiin valmennuksiin erittäin tyytyväisiä.

Tulokset kerättiin nimettöminä siten, että tietyn osallistujan vastaukset alku- ja lopputilanteissa voitiin yhdistää toisiinsa. Alku- ja lopputilanteen vastauksia verrattiin keskenään tilastollisesti parittaisella t-testillä. Ryhmien vastauksista laskettiin myös keskiarvot alku- ja lopputilanteessa ja osallistujien hyvinvointia Preppi- ja Kunnari-valmennuksissa verrattiin keskenään tilastollisesti (anova).

Jatkosijoittumista tarkasteltiin TE-palvelujen Ura-tietojärjestelmästä saatavien tietojen perusteella 3 kk ja 6 kk valmennuksen päättymisen jälkeen ja verrattiin vastaavilla paikkakunnilla Keski-Suomessa toteutuneiden 10 pv (N=244) ja 40 pv (N=77) kestäneiden perusuravalmennusten (ilman erityisiä painotuksia) tietoihin.

Tulokset

Osallistujat olivat molempiin valmennuksiin erittäin tyytyväisiä. Kunnari-valmennuksen päättöpalautteen perusteella (OPAL) kolmen Kunnari-uravalmennuksen osallistujat arvioivat työelämävalmiuksiensa kehittyneen hyvin sekä olivat valmennukseen kokonaisuutena erittäin tyytyväisiä (4,6/5). Preppi-valmennuksen asiakkaiden tyytyväisyys oli 4,8/5.

Valmennettavat kokivat hyötyneensä tarjotusta avusta. He kokivat myös olevansa valmennuksen lopussa selkeämmin oman elämänsä ohjaimissa.

Kunnari-valmennuksessa huomattavimmat ja tilastollisesti merkitsevät hyvinvointimuutokset nähtiin koetun terveyden vahvistumisena sekä lisääntyneenä tyytyväisyytenä vaikeuksien voittamiseen, arjen pärjäämiseen sekä itsetuntoon (Kuvio 1). Myös tyytyväisyys omaan elämään kokonaisuutena lisääntyi. Valmennettavat kokivat oman työkykynsä ja toimintakykynsä parantuneen. Lisäksi he kokivat omien vaikutusmahdollisuutensa työllistymiseensä lisääntyneen, ja heidän uskonsa työ- tai opiskelupaikan löytymiseen vahvistui. Valmennettavat kokivat hyötyneensä tarjotusta avusta. He kokivat myös olevansa valmennuksen lopussa selkeämmin oman elämänsä ohjaimissa.

Preppi-valmennuksen alku- ja lopputilanteessa ei nähty suuria eroja 3X10D-elämäntilannemittarin osa-alueilla. Resilienssi (vaikeuksien voittaminen) sekä yleinen elämääntyytyväisyys kuitenkin vahvistuivat. Ensisijaisia hyvinvointimuutoksia tarkasteltaessa valmennettavien usko koulutuspaikan löytymiseen vahvistui.

Molemmissa valmennuksissa palvelun päättyessä osallistujien tietous siitä, mistä saavat tarvittaessa lisäohjausta, oli vahvistunut ja palvelun jälkeiset askeleet olivat selvillä. Jatkopolkujen löytyminen onkin keskeinen uravalmennusten tavoite ja positiivinen muutos näkyi selkeästi molemmissa palvelupiloteissa.

Vertailua eri valmennusten välillä

Kun verrattiin Preppi-valmennettavien hyvinvointia Kunnari-valmennettaviin, kaiken kaikkiaan Preppi-valmennettavien tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin oli Kunnari-valmennettavia matalampi sekä alussa että myös lopussa. Valmennuksen alussa merkitsevästi Kunnari-valmennettavia matalampi oli Preppi-valmennettavien näkemys oman osaamisensa riittävyydestä työllistymiseen (7,5 vs. 5,1).

Valmennuksen lopussa Kunnari-valmennukseen osallistuneet näkivät omat vaikutusmahdollisuutensa työllistymiseen merkitsevästi Preppi-valmennukseen osallistuneita paremmiksi (8,3 vs. 6,4), samoin he uskoivat enemmän palkkatyön löytymiseen (8,4 vs. 6,5). Kunnariin osallistuneilla oli myös vahvempi luottamus osaamisensa riittävyyteen (8,1 vs. 5,8), sekä tietoa siitä, mistä he voivat tarvittaessa saada lisäohjausta (8,9 vs. 7,9). Kunnari-valmennettavat kokivat myös hallitsevansa vahvemmin omaa elämäänsä (8,1 vs. 6,9).

Kun seurattiin Kunnari-valmennukseen osallistuneita puoli vuotta valmennuksen jälkeen, työttömyys väheni ja erityisesti koulutuksessa olevien osuus nousi.

Alustavien tulosten perusteella Kunnari- ja Preppi-valmennuksissa erot alku- ja lopputilanteiden välillä olivat suuremmat kuin 25 päivää kestävissä ilman painotusta olleissa uravalmennuksissa. Näissä valmennuksissa muutoksia ei havaittu lainkaan vaikeuksien voittamisen osa-alueella tai yleisessä elämääntyytyväisyydessä, jotka Kunnari- ja Preppi-valmennuksissa vahvistuivat merkitsevästi.

Sijoittuminen valmennuksen jälkeen

Kolme kuukautta valmennusten jälkeen kaikista, sekä Kunnari-, Preppi- että 10 ja 40 päivän uravalmennuksen läpikäyneistä valtaosa oli työttömänä (kuvio 3): Preppi-valmennetuista yli 80 prosenttia, Kunnari-valmennukseen osallistuneista 70 prosenttia, ja 10- sekä 40-päiväisen uravalmennuksen osallistujista yli 60 prosenttia. Kunnari-valmennettavista työssä oli neljäsosa, mikä osuus oli vertailtujen ryhmien suurin. Sen sijaan, kun seurattiin Kunnari-valmennukseen osallistuneita puoli vuotta valmennuksen jälkeen, työttömyys väheni ja erityisesti koulutuksessa olevien osuus nousi: enää puolet oli työttömänä, ja 1/3 valmennettavista oli koulutuksessa. Kun tarkasteltiin Preppi-valmennukseen osallistuneiden tilannetta kuuden kuukauden kohdalla, nähtiin, että koulutuksessa ja työssä olevien määrä oli lisääntynyt verrattuna 3 kuukauden tilanteeseen. On huomattava, että valmennuksessa olleiden pienen lukumäärän takia prosenttiosuudet eivät tässä tapauksessa kuitenkaan ole kovin luotettava indikaattori.

Johtopäätökset

Tässä artikkelissa esitellyt kokeilut ovat esimerkki siitä, miten työllistymisen edellytyksiä voidaan vahvistaa ja miten työllistymisen edellytysten vahvistumista voidaan arvioida ja mitata osana TE-palveluita. Aineisto on pieni, joten tarkasteltujen uravalmennusten aikaansaamiin hyvinvointivaikutuksiin tulee suhtautua varauksella. Alun perin lähdimme selvittämään, voidaanko työllistymisten edellytysten vahvistumista arvioida ja mitata. Toteamme, että tämä on mahdollista.

3X10D-elämäntilannemittaria on käytetty useissa eri aineistonkeruissa erilaisissa populaatioissa. Tulokset ovat hyvin samankaltaisia kaikissa aineistoissa, vaikkakin tyytyväisyyden taso heijastelee elämäntilannetta ja vaihtelee väestöryhmittäin (esim. Kainulainen & Juutinen 2017; Blomgren ym. 2020). Tässä tutkimuksessa nähdyt hyvinvoinnin tasot näyttävät todenmukaisilta, ja on oletettavaa, että valmennettavat hyötyvät kokonaishyvinvoinnin ja työllistymisen edellytysten vahvistamisesta.

Pilottien perusteella voidaan arvioida, että palveluiden painotukset näkyvät havaituissa hyvinvointimuutoksissa. Kunnari-uravalmennuksen tarkoituksena oli ratkaista työllistymisen esteiden juurisyitä ja yhtenä tavoitteena oli psykologisen pääoman vahvistaminen. Voidaan perustellusti olettaa, että Kunnari-valmennuksessa havaittu hyvinvoinnin vahvistuminen yleisesti ja erityisesti muun muassa koetun terveyden, vaikeuksien voittamisen, itseluottamuksen ja tulevaisuuden uskon osalta liittyy tähän. Preppi-valmennuksessa taas keskityttiin oman polun kirkastamiseen, ja se näkyy myös tuloksissa: Preppi-valmennettavien urapolku oli kirkastunut, sinnikkyys vahvistunut samoin kuin usko opiskelupaikan löytymiseen.

Mutta vaikka Kunnari-valmennuksella saatiin aikaan positiivisia hyvinvointimuutoksia, se ei näyttänyt vähentävän työttömyyttä 3 kuukauden seurannan aikana, kun verrattiin valmennettavien sijoittumista 10 ja 40 päivää kestäviin uravalmennuksiin. Myös puoli vuotta Kunnari-valmennuksen päättymisen jälkeen puolet valmennetuista oli edelleen työttömänä. Huomattavaa oli kuitenkin, että koulutuksessa oli tässä vaiheessa lähes kolmasosa Kunnari-valmennuksessa olleista. Perustellusti voidaan ajatella, että Kunnarin valmennettavat olivat edenneet työllistymisen polullaan, koska puolen vuoden seurantajaksolla työttömyys väheni ja erityisesti koulutuksessa olevien osuus lisääntyi. Näin voidaan ajatella myös siksi, että valmennusjakson lopussa psykologinen pääoma sekä kokonaishyvinvointi olivat vahvistuneet. Kunnari-valmennettavien osalta suora työllistyminen ei myöskään ollut ensisijainen tavoite vaan pidemmän tähtäimen tavoite.

Preppi-valmennusten osalta kolmen kuukauden seurantatilanne oli verrattujen palveluiden heikoin, sillä 80 prosenttia osallistujista oli edelleen työttömänä. Puolen vuoden seurannassa kuitenkin reilu kolmannes Preppi-valmennusten osallistujista oli edennyt urapolullaan. Prepin osallistujien usko opiskelupaikan löytymiseen oli valmennuksen päättyessä selkein mitattu hyvinvointimuutos. Tämän sekä Prepin tavoitteiden perusteella olisi olettanut, että suurempi osuus osallistuneista olisi tässä vaiheessa löytänyt opiskelupaikan ja ollut koulutuksessa. On mahdollista, että koulutukseen hakeutuminen näkyykin vasta viiveellä, kun esimerkiksi sopiva koulutusmahdollisuus avautuu.

Arvioitaessa osallistujien sijoittumista työhön tai koulutukseen on otettava huomioon koronapandemian aiheuttama tilanne työmarkkinoilla.

Arvioitaessa osallistujien sijoittumista työhön tai koulutukseen on otettava huomioon koronapandemian aiheuttama tilanne työmarkkinoilla. Kunnari-uravalmennukset toteutettiin ennen koronapandemiaa (2019) ja 6 kuukauden seuranta osui osalla osallistujista kevään 2020 koronasulkuun. Preppi-valmennukset puolestaan toteutettiin elokuussa 2020, jolloin sekä 3 kuukauden että 6 kuukauden seurannat ovat osuneet aikaan, jolloin työllisyystilanne on pandemian vuoksi ollut heikompi. Molemmissa palvelupiloteissa suurin osa osallistujista oli alle 30-vuotiaita ja erityisesti nuorten työttömyys lähti kesän 2020 aikana kasvuun Keski-Suomessa jatkuen edelleen haasteellisena (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto).

Tässä yhteydessä on hyvä arvioida myös hyvinvointimuutosten ylläpitoa. Viiden tai kahdeksan viikon intensiivisellä työskentelyllä omien vahvuuksien, toiveiden ja jatkopolun selkeyttämisessä voidaan muutosprosessi saada alkuun ja hyvään käyntiin. Pysyvien muutosten aikaansaamiseksi vaaditaan kuitenkin tilanteen ylläpitoa ja vahvistamista, joskus pitkäänkin. Jos valmennettavan jatkopolku jää intensiivisen työskentelyn jälkeen ainoastaan hänen omalle vastuulleen, on oletettavaa, että hyvä työ valuu hukkaan ja sama prosessi joudutaan aloittamaan alusta. Tämän vuoksi olisikin tärkeää pystyä tarjoamaan tukea myös jatkopolulle intensiivijakson jälkeen. Samoin on tärkeää tehdä muutokset näkyväksi, jotta työskentelyä voidaan jatkaa tavoitteellisesti eteenpäin oikein kohdentuvissa palveluissa.

Tämän aineiston perusteella Kunnari-valmennus näyttäisi vahvistavan työllistymisen edellytyksiä, mutta koska osallistujien määrä on pieni, tulosten yleistämisessä pitää noudattaa varovaisuutta. Palvelupilottien yhteisenä piirteenä oli tarjota osallistujille useampien asiantuntijoiden palvelua ”samalta luukulta”. Monet valmennettavat hyötyisivätkin monialaisesta ja kokonaisvaltaisesta työskentelystä, sillä erityisesti monenlaista tukea tarvitsevilla nuorilla palveluiden alikäyttö on yleistä (Surakka & Paananen 2018). Tiedetään myös, että syrjäytymisen vähentämiseksi tulisi tarjota kokonaisvaltaista ja yksilöllistä tukea (esim. Surakka ym. 2017; Paananen ym. 2019). Saatujen palautteiden perusteella myös Kunnarin ja Prepin valmennettavat arvostivat monialaista ja kokonaisvaltaista tukea. Preppi-uravalmennuksen osallistujan sanoin:

”Pidin paljon siitä, että minut kohdattiin yksilönä ja eri alojen osaajat olivat kirjaimellisesti saman katon alla.”

Toimiva arviointi edellyttää lähtötilanteen kartoituksen, palvelun tavoitteen toteutumista mittaavat indikaattorit sekä toimivan seurantajärjestelmän (Eskelinen & Valtakari 2020). Nämä valmennuspilotit ovat antaneet arvokasta tietoa siitä, miten työllistymisen edellytyksiä voidaan tukea ja tehdä näkyväksi ja arvioida. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin sekä suurempi aineisto että parempia verrokkiaineistoja. Jotta on mahdollista luotettavasti arvioida palvelujen vaikutuksia ja vaikuttavuutta, myös tutkimusta pitää tehdä pitkäjänteisesti ja systemaattisesti tietoa kerryttäen. Tämän tutkimuksen osalta aineistojen keruuta jatketaan.

Lopuksi

Työllistymisen edellytysten vahvistaminen on tärkeä osa uravalmennuksia ja muita työllistymispalveluita. Työllistymisen edellytysten perusasioita tulee vahvistaa, tarkastella, mitata ja osoittaa osana palvelujen vaikutuksia. Asiakkaan etenemistä työllistymisen polulla pitää tukea, seurata ja arvioida. Kunnari-valmennuksessa hyödynnetty psykologista pääomaa vahvistava valmennus näyttäisi tämän pilottiotoksen mukaan vaikuttavalta tavalta parantaa työllistymisen edellytyksiä. Näissä palvelupiloteissa käytetty arviointimenetelmä on helppo ja kokeilun perusteella käyttökelpoinen ja sitä voidaan hyödyntää myös muissa vastaavissa palveluissa.

Koronapandemian jälkihoidossa tarvitaan ratkaisuja, jotka vahvistavat ensisijaisia hyvinvointivaikutuksia ja psykologista pääomaa. Pandemiatilanne on vaikeuttanut erityisesti nuorten tilannetta monin tavoin. Valmistuminen on saattanut viivästyä harjoittelupaikan puuttumisen myötä tai kesätöitä ei ole tarjolla samaan malliin kuin aiemmin. Etenkin ensimmäisen työpaikan saaminen ja sitä kautta työkokemuksen kartuttaminen on keskeistä työmarkkinoihin kiinnittymisen kannalta. Monille nuorille tulevaisuus näyttäytyy epävarmana ja usein jo varmana pidetyt suunnitelmat ovat ottaneet takapakkia. Uravalmennusten tavoitteissa olisikin hyvä yleisten tavoitteiden lisäksi näkyä myös resilienssin (sinnikkyyden), optimismin sekä itseluottamuksen vahvistaminen. Vaikka tulokset eivät näkyisikään työllistymisenä heti palvelun jälkeen, asiakkaan suhteessa työelämään tapahtuu usein positiivisia muutoksia ja etenemistä kohti työelämää. Toisin sanoen, työllistymisen edellytykset ovat vahvistuneet.

Jos hyvinvoinnin perusta on kunnossa, eteenpäin meno on helpompaa ja siirtymät pysyvämpiä. Näiden asioiden vahvistumisen lisäksi niiden arvioiminen ja mittaaminen on syytä ottaa työllistymispalveluiden tavoitteeksi, sillä tiedetään, että se mitä mitataan, on omiaan muokkaamaan tekemistä.

Palveluissa tulee tehdä näkyväksi se työ, jota tehdään työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi, jotta työhön myös satsataan. Samoin jos työllistymisen edellytysten vahvistumista ei tehdä näkyväksi, on vaarana, että asiakkaiden etenemistä työllisyyspolulla ei tunnisteta ja sitä ei pystytä tavoitteellisesti tukemaan. Tämä taas johtaa helposti ei-tarkoituksenmukaisten palveluiden tarjoamiseen ja käyttöön.

Jos halutaan pitkäkestoisia ja pysyviä vaikutuksia, työllistymisen edellytysten vahvistaminen on syytä ottaa työllistymispalvelujen tavoitteeksi ja muokata palveluketjuja niin, että ne voivat yhdessä edistää tätä tavoitetta.

Outi Teittinen
Projektipäällikkö
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS
outi.teittinen at ely-keskus.fi

Outi Teittinen työskentelee projektipäällikkönä Keski-Suomen ELY-keskuksessa kehittäen TE-palveluita sekä niiden tulos- ja vaikuttavuusperusteista hankintaa. Hän on toiminut erilaisissa kehittämis- ja tutkimustehtävissä mm. Tampereen kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun palveluksessa. Hän on työurallaan vienyt eteenpäin mm. kestävää kehitystä ja osallisuutta kaupunkiorganisaatiossa, kehittänyt ja tutkinut vanhuspalveluita ja yhteisöllistä asumista sekä nykyisessä tehtävässään työllistymistä edistäviä palveluita ja niiden vaikuttavuuden arviointia. Teittinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta.