Suomen Yrittäjien Juhana Brotherus: Tukipolitiikka vie harhaan
Suomen tie kestävään kilpailukykyyn rakentuu markkinatalouteen, ei yritystukiin tukeutumalla.
DONALD TRUMPIN toinen kausi Yhdysvaltojen presidenttinä vahvistaa maailmanlaajuista protektionistista suuntausta. Trumpin hallinnon tiukentunut “America First” -politiikka ja yleinen valtiontukien lisääntyminen muuttavat globaalin talouspolitiikan dynamiikkaa. Suomen kaltaiselle pienelle ja avoimelle taloudelle nämä muutokset tuovat suuria haasteita. Suomen on tehtävä ratkaisuja, jotka perustuvat kestävään kilpailukykyyn ja avoimiin markkinoihin, ei lyhytnäköiseen ja tehottomaan tukipolitikointiin.
YRITYSTUET SUOMESSA ovat turhan korkealla tasolla, ja suuri osa niistä suunnataan samoille toimijoille vuodesta toiseen. Tämä luo epätasapainoa markkinoille, joilla yritykset rakentavat liiketoimintaa tukien varaan. Tukipolitiikka ei lisää kilpailua tai kasvua ja on usein ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
Suomen resurssit ovat rajalliset, eikä maa voi kilpailla tukien suuruudella suurten talouksien kanssa, kun esimerkiksi Saksa jakaa yksittäisille kohteille jopa 10 miljardin euron tukipotteja. Vaikka kriittisten arvoketjujen tukeminen vihreän siirtymän murrosvaiheessa voisi olla perusteltua, tuen merkittävyys ja vaikuttavuus jäisivät vähäisiksi.
Googlen suunnitelma uusista Suomeen rakennettavista datakeskuksista osoittaa, että merkittäviä yksityisiä investointeja voidaan houkutella ilman valtiontukia.
Googlen hiljattain julkistama suunnitelma uusista Suomeen rakennettavista datakeskuksista osoittaa, että merkittäviä yksityisiä investointeja voidaan houkutella ilman valtiontukia. Tämä alleviivaa kestävien ja kilpailukykyisten rakenteiden merkitystä talouskasvulle.
Valtiontuet ovat myös alttiita poliittiselle ohjaukselle ja lyhytnäköisyydelle. Tukipäätöksiä tehdään usein kiireessä ilman riittävää vaikutusten arviointia poliittisin päämäärin. Kerran myönnetystä tuesta on äärimmäisen vaikea irrottautua, kuten olemme huomanneet.
KILPAILUKYKYÄ VOIDAAN parantaa yritysten hallinnollista taakkaa keventämällä, markkinoita avaamalla ja suuntaamalla verotusta työn ja yrittämisen sijaan kulutukseen ja haittoihin. Tämä tukisi talouskasvua kestävästi ja kannustaisi investointeihin.
Suomen Pankin mukaan ylimpien marginaaliverojen lasku voisi lisätä kasvua ilman merkittäviä kustannuksia julkiselle taloudelle. Investointeja voidaan houkutella vapailla poisto-oikeuksilla ja nopeuttamalla luvitusprosesseja. Suomi voisi tavoitella maailman nopeimmin luvitettavia vihreitä energiaprojekteja byrokratiaa purkamalla ja valitusprosesseja nopeuttamalla.
Työmarkkinoiden joustavoittaminen on välttämätöntä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kiitti tammikuun raportissaan Suomea työmarkkinareformeista mutta painotti lisätoimien tarvetta. Ikääntyvä väestö tekee työn tarjonnan lisäämisestä kriittistä, ja myös kansainvälisten investointien kannalta työvoiman saatavuus ja joustavat työmarkkinat ovat ratkaisevia tekijöitä.
Kriittinen infrastruktuuri on keskeinen julkisten panostusten kohde. Rajat ylittävien energiahankkeiden ja logistiikkayhteyksien parantaminen vahvistaisi Suomen asemaa EU:n sisämarkkinoilla. Tällaiset investoinnit tuottavat pitkäaikaisia hyötyjä parantaen esimerkiksi vientiyritysten kilpailukykyä ja alentaen kuljetus- ja energiakustannuksia, eivätkä ne vinouta markkinoita.
MITEN SUOMI VOI edistää kilpailukykyään kansainvälisesti? Yksi strategia on toimia johdonmukaisesti vapaakaupan ja markkinatalouden puolustajana.
Vaikka suuret maat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, lisäävät protektionistisia toimiaan, Suomi voi rakentaa liittolaisuuksia EU:n sisällä erityisesti Itämeren alueen maiden, kuten Ruotsin, Viron ja Puolan, kanssa. Näiden markkinatalousmyönteisten ja turvallisuuspolitiikan merkityksen ymmärtävien maiden kanssa tehtävä yhteistyö vahvistaisi sekä taloudellista että geopoliittista vakautta.
Tukipolitiikasta on välttämätöntä kääntyä kestävään kasvupolitiikkaan, jos Suomi haluaa varmistaa taloutensa kestävyyden ja kilpailukyvyn. Tukiaisten jako voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa houkuttelevalta, mutta se johtaa vääjäämättä tehottomuuteen. Suomen tulisi valita polku, joka perustuu avoimiin markkinoihin, innovaatioihin ja kestäviin ratkaisuihin.
Dynaaminen, innovatiivinen ja kilpailullinen talous vahvistaisi Suomen asemaa houkuttelevana investointikohteena. Samalla kansalaisille voidaan turvata korkea elintaso ja julkiset hyvinvointipalvelut. Kansainvälisesti Suomi voi profiloitua EU:n kilpailukykyisimpänä jäsenenä ja olla aktiivinen vaikuttaja globaalissa kauppapolitiikassa. Markkinatalouteen tukeutumalla Suomi ei ainoastaan selviä tulevista muutoksista, vaan menestyy niissä.
