1. T&Y-lehti
2. Suomalaisilla yrityksillä on monta syytä optimismille

Suomalaisilla yrityksillä on monta syytä optimismille

Suomen julkinen talous velkaantuu nyt nopeudella, joka kauhistuttaa. Osin se johtuu heikentyneistä taloussuhdanteista. Osin syynä on kokonaisveroasteen aleneminen. Ja osa siitä johtuu edellisen hallituksen tekemistä huonosti harkituista menopäätöksistä.

Mutta nuo osatekijät ovat yhdessäkin vähäisempi tekijä kuin Suomen yrityssektorin tuottavuuden suuri kuoppa 2010-luvun alkuvuosina. Vuosina 1995–2008 suomalaisten yritysten työn tuottavuus oli ollut keskimäärin vain 10 prosentin päässä Ruotsista ja Tanskasta. Vuoteen 2015 mennessä tuo ero oli tuplaantunut. Näihin päiviin mennessä suomalaisten yritysten takamatka on pidentynyt vielä jonkin verran lisää.

Yrityssektorin tuottavuusvajoama on ollut kaiken pahan alku ja juuri. Se johti kustannuskilpailukyvyn tärveltymiseen, työllisyyden putoamiseen ja palkkojen kasvun hiipumiseen. Se myös sinkautti julkisen talouden velkakierteeseen.

Verotulojen ehtyminen ja julkisten menojen kasvu saivat aikaan melkoisen jengan. Kierre pysähtyy ja kääntyy, kun talousongelmiemme juurisyy lähtee korjaantumaan. Se lähtee siitä, että suomalaiset yritykset alkavat kuroa umpeen tuottavuusrakoa Ruotsiin ja Tanskaan. Siinä vaiheessa tilanne on hyvässä kunnossa, kun tuottavuutemme on lähellä naapurimaidemme tasoa. Sellainen oli tilanne ennen tuottavuutemme suistumista suureen kuoppaan.

Miksi tuottavuus ja sitä myötä talous eivät nousisi? Nimittäin ne samat talouden perustekijät, joilla suomalaiset yritykset aiemmin nousivat tuottavuudellaan ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten tuntumaan, ovat edelleen hyvässä kunnossa.

On totta, että yritysten panostukset tutkimukseen ja kehitystyöhön ovat alentuneet. Mutta se johtuu yksinomaan Nokiasta ja joistakin muista siihen kytkeytyneistä suuryrityksistä. Rahapanostuksilla mitattuna pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tutkitaan ja kehitetään nykyään enemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Pk-yritykset alkoivat lisätä panostuksiaan tutkimukseen ja kehittämiseen jo ennen vuotta 2010. Ja niiden uudistamisen tahti vain kiihtyi 2010-luvulla.

Tulokset eivät vielä näy kansantalouden numeroissa. Siihen on kaksi syytä.
Ensiksi tutkiminen, kehittäminen ja uuden teknologian käyttöönotto vievät aikaa. Varsinkin silloin, kun on jouduttu kehittämään aivan uudenlaisia tuotteita tai uusia tuotantotapoja. Toinen syy on puhtaasti numeerinen. Kansantaloudelliset vaikutukset ovat pieniä siksi, että nuo yritykset ovat pieniä ja keskisuuria. Vielä. Monet keskisuuret yritykset ovat olleet jo pitkään vahvassa kasvussa. Kasvaneiden tutkimuspanostusten lisäksi uusia työpaikkoja on luotu ja vientiä lisätty. Jos kehitys jatkuu, joistakin näistä keskisuurista yrityksistä tulee kohta suuria yrityksiä.

Lupauksia herättää sekin, että suuret yrityksemmeovat viime vuosina voimakkaasti lisänneet panostuksia perus­tutkimukseen.

Optimismille on runsaasti aihetta. Työvoiman digi- ja muu osaaminen on tutkitusti kansainvälistä huippuluokkaa. Se myös liikkuu vilkkaasti työpaikkojen välillä. Osaava ja liikkuva työvoima tarkoittaa sitä, että täällä yritysten on järkevää ottaa käyttöönsä kehittyneintä uusinta teknologiaa. Esimerkiksi Eurostatin digitalisaatioindeksi vahvistaa, että näin on. Suomalaiset yritykset ottavat myös tekoälyä käyttöön etujoukossa. Lupauksia herättää sekin, että suuret yrityksemme ovat viime vuosina voimakkaasti lisänneet panostuksia perustutkimukseen. Tuotettu tieto leviää taloudessa ja rakentaa pohjia soveltavalle tutkimukselle.

Kehityksen jatkuessa vaikutukset alkavat lopulta näkyä koko taloudessa. Julkisen talouden verotulot ja palkansaajien ansiotulot kasvavat kiihtyvään tahtiin. Toki myös julkisen talouden menopaineet lisääntyvät. Mutta menojen kasvu pysyy hillittynä, jos niin päätetään.

Ja miksi ei päätettäisi? Onnistuihan julkisen talouden velkasuhteen pienentäminen 2000-luvun alkuvuosina Suomessa vähintään yhtä hyvin kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Eivät suomalaiset nykypoliitikot ole sen huonompia kuin 2000-luvun alussa, tai tanskalaiset ja ruotsalaiset poliitikot juuri nyt. Ainoastaan taloustilanne on nyt vaikeampi.

Paljon riippuu suomalaisista yrityksistä. Moni näyttää menettäneen toivonsa niiden suhteen. Hämmentävää on, että tätä toivottomuutta esiintyy jopa yritysten etujärjestöissä. Heille rohkaisun sanoja tarjoaa tuottavuustutkimus: suomalaisilla yrityksillä on kyvyt ja edellytykset korkeaan tuottavuuteen. Ja ne todennäköisesti siihen vielä pystyvät!