Minä olen se outo tyyppi, Mikko Kärkkäinen on todennut
Ohjelmistoyritys Relexin toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen on oppinut, että suomalainen insinööri on maailmalla poikkeustapaus. Se on auttanut kasvuyrityksen perustajaa ymmärtämään muualta tulevia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Suomalaisena on silti ollut helppo pärjätä maailmalla.
MIKKO KÄRKKÄISEN voisi nimetä yhdeksi viime vuosien menestyksekkäimmistä suomalaisista yritysjohtajista, samaan joukkoon kuin Woltin Miki Kuusen tai Supercellin Ilkka Paanasen, mutta harva kaduntallaaja taitaisi tietää häntä tai hänen firmaansa Relexiä.
MIKKO KÄRKKÄINEN
Syntynyt Kärkölässä 1975, asuu Espoossa. Perheeseen kuuluu vaimo, teini-ikäinen poika ja kaksivuotias labradorinnoutaja.
Diplomi-insinööri (2000) ja tekniikan tohtori (2006), Teknillinen korkeakoulu.
Relex Systemsin perustaja (yksi kolmesta) ja toimitusjohtaja.
Harrastaa lukemista ja monenlaista urheilua.
Relexin vuonna 2022 keräämä 500 miljoonan euron rahoitus oli tuohon mennessä Suomen suurin kasvuyhtiön rahoituskierros, ja yrityksellä on mennyt hyvin sen jälkeenkin. Relex ja Kärkkäinen eivät kuitenkaan ole näkyneet julkisuudessa samalla tapaa kuin vaikkapa Iceye, Oura ja Wolt perustajineen. Relexin asiakkaat ovat kuitenkin sitäkin tutumpia: S-ryhmä, Kesko, Tokmanni, R-kioski, Saarioinen ja niin edelleen. Valtaosa liikevaihdosta tulee maailmalta, missä Relexin palveluja käyttävät muun muassa Home Depot, Marks & Spencer, Coles ja Auchan. Relexin järjestelmillä suunnitellaan vähittäiskauppaa yrityksissä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 2 000 miljardia dollaria.
Relexin tuote on ohjelmisto, jonka avulla kauppaketjut ja valmistajat voivat tehostaa toimitusketjujaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kauppojen hyllyissä ja varastoissa on oikea määrä tavaraa oikealla hetkellä. Näin voidaan vähentää esimerkiksi ruokahävikkiä.
Relexin perustajat ovat rikastuneet työllään, mutta pitäneet omistuksen ja ohjat koko ajan itsellään. Kymmenen ensimmäistä vuotta firma kasvoi omin voimin ilman pääomasijoittajia, mikä on kasvuyrityksille harvinaista.
”Joku voisi sanoa, että urani on ollut menestys. Mutta koskaan minua ei ole elämässäni vielä ylennetty”, Kärkkäinen kommentoi kysymystä menestyksestä.
”Mutta turha sitä on harmitella. Olen vasta 50 vuotta nuori.”
TYÖPAIKOISSA JA TYÖTEHTÄVISSÄ mitattuna Kärkkäisen ansioluettelo on tosiaan lyhyt. Relexin lisäksi Kärkkäisen Linkedin-cv:ssä on kaksi työpaikkaa. Hän valmistui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000 ja aloitti samana vuonna samalla laitoksella väitöstutkimuksen. Samassa tutkimusryhmässä työskentelivät myös Michael Falck ja Johanna Småros, joiden kanssa Kärkkäinen perusti Relexin vuonna 2006.
Hän ajattelee, että yliopisto antoi hyvät eväät yrittäjyydelle.
”Teimme aika paljon konstruktiivista tutkimusta, jossa katsoimme, miten firmojen erilaisia ongelmia pystyisi ratkaisemaan. Siinä mielessä yliopisto oli osittain tuotteistuskoulu, että yrität katsoa samaa ongelma-aluetta useammassa keissiyrityksessä ja yrität löytää niistä yleistettäviä asioita.”
Huono puoli akateemisessa maailmassa oli Kärkkäisen mielestä hidas tempo. Yritysmaailmassa on oltava paljon nopeampi. Mutta jos tutkimusta tekee korkealla tasolla, toiminta on hänen mielestään ”täysin globaalia”. Oli helppo verrata omaa osaamista maailman huippuihin. Siksi Kärkkäinen, Falck ja Småroskin tajusivat, heidän tiimissään ja TKK:ssa oli ”tosi kovia tyyppejä globaalilla tasolla”. Ja näin sai alkunsa Relex.
KÄRKKÄISEN TUTKIJANURA jäi lyhyeksi, mutta hänen artikkeleihinsa on viitattu yli 2 000 kertaa. Yliopistoon hän ei ole kaivannut takaisin, mutta hän ajattelee, että yliopistojen ja yritysten välillä pitäisi olla enemmän liikettä, etenkin soveltavan tutkimuksen alalla.
”Itsestäni tuntuu, että tehokkaampi tapa parantaa firmojen prosesseja on rakentaa suoraan niihin ratkaisuja kuin kirjoittaa niistä ratkaisuista.”
Tutkimukselle tekee Kärkkäisen mukaan hyvää, jos yliopistoihin palaa ihmisiä, jotka ovat hakeneet perspektiiviä ja kokemusta yritysmaailmasta.
”Meilläkin on sellaiset datamassat käsillä, mitä ei varmaan kellään tutkijalla ole koskaan ollut.”
Suomalaisten korkeakoulujen kasvatteja Kärkkäinen ei osaa verrata muiden maiden korkeakoulujen alumneihin. Hän sanoo, ettei ajattele työntekijöiden kansallisuutta eikä oikeastaan sitäkään, ovatko nämä valmistuneet tohtoreiksi. Korkeakoulu voi silti olla hyvä ponnahduslauta työelämään, Kärkkäinen sanoo. Siellä oppii ajattelun lisäksi työelämätaitoja, kuten ryhmätyötä. Mutta parantamisen varaakin olisi, hän ajattelee.
Relex on tarttunut tekoälyn mahdollisuuksiin jo varhaisessa vaiheessa, ja Kärkkäinen uskoo sen muuttavan asioita ”todella paljon”. AI:n tehostamassa yritysmaailmassa Kärkkäinen näkee tarvetta osaajille, joilla on hyvin laaja-alainen osaaminen, kenties pienen erikoisalueen lisäksi.
”Tällaiset ihmiset voivat tulevaisuudessa olla ihan käsittämättömän tuottavia, ja tällainen osaaminen on ainakin yritysten perustajille oleellista, koska varsinkin yrityksen alkuvaiheessa pitää tehdä vähän kaikkea”, Kärkkäinen sanoo.
”Siinä mielessä se, että erikoistutaan aikaisin ja yritetään vain saada ihmisiä tosi nopeasti pihalle kouluista, ei välttämättä tuo parasta lopputulosta.”
RELEXIN ARVOJA OVAT muun muassa ”lopeta typerien asioiden tekeminen” ja ”elämän pitää olla hauskaa”. Joulun alla 2023 Relex julkaisi Youtube-kanavallaan videon, jossa Kärkkäinen summaa vuoden antia yhteen. Videon lopussa hän muuttuu tontuksi, joka huutaa katsojille, että joulupukki tulee Suomesta.
Yrityksen ydinarvot ovat Kärkkäisen mukaan pysyneet koko ajan ennallaan, mutta firman kasvaessa yrityskulttuuri on väistämättä muuttunut. Yritys kasvoi korona-aikana paljon, mikä yhdessä etätyön yleistymisen kanssa on höllentänyt aiemmin tiivistä työyhteisöä. Yrityksellä on nykyään noin 2 300 työntekijää 21 konttorissa eri puolilla maailmaa.
”Sille ei vain mahda mitään, koheesio ei pysy etänä niin tiukkana.”
Itse hän ajattelee kasvattaneensa vuosien mittaan ainakin ”henkistä toleranssiaan”. Kovin pienistä asioista ei enää viitsi stressata.
”Sitä on alkanut ymmärtää, että jos tärkeimmät asiat ovat hyvin kohdallaan, niin yleensä kaikki menee aika hyvin.”
RELEX ON KANSAINVÄLINEN yritys, ja sen työkieli on alusta asti ollut englanti. Pohjoismainen kulttuuri on firmalle silti edelleen tärkeä. Kärkkäinen kokee, että suomalaisilla on keskimäärin erittäin hyvät yhteistyötaidot ja että suomalainen työkulttuuri toimii melkein kaikkien kansalaisuuksien kanssa hyvin yhteen. Tämä näkyy hänen mukaansa Relexin yrityskulttuurissakin luontaisena yhteistyö- ja konsensushakuisuutena. Julkisuudessa perustajakolmikko on edustanut uuden sukupolven yrittäjiä, jotka esiintyvät iloisina veronmaksajina.
”Olen diplomi-insinööriksi koulutettu, tippunut elämän arpajaisissa hyväosaiseksi. Uskon siihen, että jos jollain on hyvät mahdollisuudet muuttaa maailmaa ja tehdä sitä paremmaksi, siihen on myös velvollisuus”, Kärkkäinen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2023, kun lehti uutisoi perustajien pääomatuloista.
Vuonna 2022 Kärkkäinen, Falck, Småros ja niin ikään Relexillä työskentelevä Marko Nikula perustivat Relex-säätiön, jolle lahjoittivat yhteensä sata miljoonaa euroa. Säätiön painopisteinä ovat ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen hidastaminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen estäminen.
Kärkkäinen ajattelee, että koko maailma on nykyään ”tosi oudossa tilanteessa”.
”Varmaan me olemme vähän kuin sammakot keitinvedessä, jota pikkuhiljaa kuumennetaan. On luontokatoa ja ilmastonmuutosta, jotka linkittyvät toisiinsa, ja on kaiken maailman hulabaloota, ja papatteja paukutellaan joka puolella ympärillä.”
Moni asia nykymenossa kiteytyy Yhdysvaltoihin, joka on Relexillekin tärkeä markkina-alue. Siellä käydessään Kärkkäinen ei kuitenkaan näe hulabaloota muualla kuin hotellien auloissa pyörivissä televisioissa.
”Amerikassa ihmisten kanssa jutellessa maailman tila ei näy mitenkään. Hämmentävää. Amerikkalaiset ovat mitä mukavinta porukkaa, vaikka tv-ruuduissa pyörii joka paikassa joko CNN tai Fox News. Siellä myös vältetään poliitikasta puhumista hyvin tietoisesti, koska keskustelu voisi kärjistyä.”
Kärkkäinen ei osaa vertailla Yhdysvaltoja ja Eurooppaa yrityksen perustajan näkökulmasta. Hän on perustanut yrityksen vain Suomessa.
”Mutta onhan niissä se ero, että Euroopassa pitää olla 20 maayhtiötä. Ei se asioita helpommaksi tee. Jenkkien sisämarkkinoilla on niin paljon massaa, että ne voivat jyrätä toimintamallinsa joka puolella. Mutta totta kai tykkään pohjoismaisesta yhteiskuntarakenteesta enemmän. Sitä vain on vaikea skaalata satakertaiseksi.”
Kärkkäiselle itselleen yrityksen kansainvälistyminen on tuonut mukanaan sen opetuksen, että hän on suomalaisena insinöörinä se outo tyyppi, ei joku ”kummallinen” italialainen, saksalainen tai amerikkalainen. Tämän kun on käsittänyt, muita ihmisiä on ollut paljon helpompi ymmärtää.
KÄRKKÄINEN ON KUULEMMA sanonut jo lapsena, että hänestä tulee isona yrittäjä. Itse hän ei sitä muista, mutta näin tosiaan on päässyt käymään. Relexillä tuli alkuvuodesta täyteen 20 vuotta.
Kärkkäinen ajattelee jatkavansa Relexillä vielä ainakin 10 vuotta.
”Sitten voi tarkastella asiaa uudestaan, 60 vuotta nuorena.”
Karl Popper
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
Otava 1974, suom. Paavo Löppönen. Engl. alkuteos ilmestyi vuonna 1945.
Mikko Kärkkäisen kirjavinkki
“Karl Popperin Avoin yhteiskunta ja sen viholliset on hienosti aikaa kestänyt klassikko. Kun huomioi, että se on kirjoitettu 1930-luvulla ennen kuin maailma paloi, koen sen äärimmäisen hyväksi ja ajankohtaiseksi teokseksi. Argumentaatio avoimen yhteiskunnan ja sen puolustamisen puolesta – sekä muutoksen hakemisen mekanismeista on jäänyt omaan mieleeni vuosikausiksi – tai oikeastaan jo vuosikymmeniksi. Kirja myös hyvin huomioi yhteiskunnan suuren kompleksisuuden käydessään läpi, miten toimivaa yhteiskuntaa kannattaa uudistaa vähittäin, sillä kokonaissysteemin muutoksen dynamiikkaa kukaan ei pysty arvioimaan.”
