Lauro Carnicelli: Jäykät isyysvapaasäädökset eivät toimi

T&Y 1/2024 Väitöskirjat Mikko Pelttari
  • Väitöskalenteri

    KM Satu Kaleva väitteli Oulun yliopistossa 10.11.2023 kasvatustieteen alalta aiheesta Eksynyt siirtymävaiheessa? Lukiolaisten koulutusala- ja STEM-urakiinnostuksen taustatekijöitä.

    KTM Trang Thi Quynh Dinh väitteli Hankenilla 18.11.2023 yrittäjyyden, johtamisen ja organisaatioiden alalta aiheesta Essays of Enduring in Entrepreneurship.

    YTM Sami Ylistö väitteli Jyväskylän yliopistossa 24.11.2023 sosiaalityön alalta aiheesta Työttömyys, nuoret ja aktivointi.

    KTM Juho Peltonen väitteli Helsingin yliopistossa 27.11.2023 kansantaloustieteen alalta aiheesta Essays on labor market flows with endogenous job destruction and short-time work policies.

    KTM Saara Tuuli väitteli Helsingin yliopistossa 1.12.2023 kansantaloustieteen alalta aiheesta Banks, non-bank funding sources and the allocation of credit to firms.

    YTM Jesse Tuominen väitteli Jyväskylän yliopistossa 5.12.2023 sosiologian alalta aiheesta Young consumers on social media.

    VTM Visa Rantanen väitteli Helsingin yliopistossa 12.1.2024 sosiaalitieteiden alalta aiheesta Approaching retirement in uncertain times: Reflexive life planning for older age in an ageing and changing society.

    YTM Iuulia Gautaulina väitteli Tampereen yliopistossa 12.1.2024 kansainvälisten suhteiden tutkimuksen alalta aiheesta De/re/composing authoritarian/neoliberal assemblages. Ethnography of Russian universities and beyond.

    YTM Quivine Ndomo väitteli Jyväskylän yliopistossa 26.1.2024 yhteiskuntapolitiikan alalta aiheesta Työväen aliluokka: Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoiden laitamilla.

    YTM Susanna Ågren väitteli Tampereen yliopistossa 26.1.2024 nuorisotutkimuksen alalta aiheesta Epistemological Dissonance of Worker-Citizenship: Young vocational students’ and graduates’ negotiations of societal belonging within the changing labour market.

    OTM, TM Kukka Kipinä Kuusela väitteli Helsingin yliopistossa 2.2.2024 oikeustieteen alalta aiheesta Fragmentation of EU legal system’s Rule of Law and proportionality of cartel fines.

    M.A.econ. Lauro Carnicelli väitteli Helsingin yliopistossa 9.2.2024 kansantaloustieteen alalta aiheesta Studies on labor force participation and paternity leave reforms.

    KM Irina Shatilova väitteli Jyväskylän yliopistossa 16.2.2024 johtamisen alalta aiheesta A Virtue Ethics Approach to the Ethicality of Employee Empowerment.

    KTM Bhavesh Sarna väitteli Jyväskylän yliopistossa 16.2.2024 yritysten ympäristöjohtamisen alalta aiheesta Understanding Employee-CSR Relationship by Exploring Microfoundations of Corporate Social Responsibility.

    KTM Ernest Owusu Boakye väittelee Jyväskylän yliopistossa 15.3.2024 taloustieteen alalta aiheesta Essays on Commodity Markets, Macroeconomy and Financial Markets in Developing and Emerging Economies.

    KTM, FM Iina Mustakallio väittelee Itä-Suomen yliopistossa 22.3.2024 kauppatieteiden alalta aiheesta Open strategy through interconnectedness of strategy and organisational identity.

Lauro Carnicelli
Lauro Carnicelli (erikoistutkija, Labore) väitteli 9.2.2024 Helsingin yliopistossa kansantaloustieteen alalta aiheesta "Studies on labor force participation and paternity leave reforms". Kuva: Laura Oja.

Miksi lähdit tutkimaan isyysvapaauudistuksia?

”Olen työskennellyt Laborella vuoden 2018 alusta lähtien, ja olin mukana eräässä projektissa, joka käsitteli perhevapaita. Äitien perhevapaiden käyttöä on tutkittu enemmän kuin isien, joten näin tässä tärkeän aiheen, joka kaipasi tutkimista.”

Mikä oli merkittävin löydöksesi?

”Tutkin neljää vuosien 2001—2010 aikana tehtyä isyysvapaauudistusta, joiden kaikkien oli tarkoitus vaikuttaa työmarkkinoihin ja lisätä isien käyttämiä tukia perhevapaisiin. Näyttää siltä, että jos uudistukset ovat lisänneet vapaiden käyttämisen joustavuutta, isät ovat käyttäneet enemmän tätä mahdollisuutta. Jäykemmillä uudistuksilla ei ole ollut haluttua vaikutusta. Työmarkkinoihin mikään isyysvapaauudistuksista ei vaikuttanut.”

Työmarkkinoihin mikään isyysvapaauudistuksista ei vaikuttanut.

Yllätyitkö jostakin tutkimusta tehdessäsi?

”Oikeastaan tässä oli yksi kummastuttava asia. Kaikkien uudistusten yhtenä julkilausuttuna tavoitteena on ollut vähentää sukupuolten eriarvoisuutta työelämässä. Näitä vaikutuksia ei yhdelläkään tutkimistani isyysvapaauudistuksista ole ollut, ja se oli yllättävää.”

Entä tuorein isyysvapaauudistus vuonna 2021?

”Tästä uudistuksesta ei ollut vielä dataa, joten sitä en voinut väitöstutkimuksessani ottaa huomioon. Tämä uudistus on merkittävin: se on symmetrinen vanhempien kesken ja lisää eniten joustavuutta, joten sillä voisi olettaa olevan myös suurimpia vaikutuksia isyysvapaiden käyttöön, mutta sen tutkiminen on vielä edessä.”

Oliko isyysvapaauudistuksilla jotain ei-tarkoitettuja seurauksia?

”Vertasin Kelan tilastoja tukien nostajista Tilastokeskuksen rekisteridataan samoista ihmisistä, ja tutkin, onko uudistuksilla ollut vaikutusta pariskuntien yhdessä asumiseen tai lastenhankintaan. Avo- ja aviolittojen pysyvyyteen tai lapsimäärään uudistuksilla ei ollut vaikutusta, mutta isän vapaiden käyttöä lisänneet uudistukset pidensivät hieman aikaa ensimmäisen ja toisen lapsen syntymien välillä.”

Mikä on viestisi poliitikoille ja virkamiehille, jotka suunnittelevat perhevapaita Suomessa?

”Näyttää siltä, että tiukat ad hoc -säädökset isyysvapaihin eivät toimi, eivätkä ne saa isiä käyttämään enempää vanhempainvapaita. Esimerkiksi vuoden 2003 uudistus, jossa isien piti käyttää osa vanhempainvapaasta saadakseen lisää isyysvapaapäiviä, oli hyvin jäykkä säädös, joka ei lisännyt vapaiden käyttöä. On tärkeätä, että päättäjillä on tukenaan tutkittua tietoa, kun uusia isyys- ja perhevapaamalleja suunnitellaan.”