1. T&Y-lehti
2. Eikö isien vapaiden uudistaminen lisännytkään tasa-arvoa?

Eikö isien vapaiden uudistaminen lisännytkään tasa-arvoa?

Vuoden 2013 isyysvapaauudistuksen tarkoituksena oli saada isät ja äidit jakamaan vanhempainvapaat tasapuolisemmin ja tasoittaa miesten ja naisten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Ainakaan palkoissa mitattuna näin ei näytä käyneen. Uudistuksen jälkeen entistä suurempi joukko isiä on kuitenkin käyttänyt vapaata ja jäänyt lapsensa kanssa kotiin äidin palattua töihin. Tällä saattaa olla vaikutuksia, jotka näkyvät vasta myöhemmin.

Vanhemmuus voi vaikuttaa monella tavalla ihmisten työuriin, mutta nämä vaikutukset eivät jakaudu sukupuolten välillä tasapuolisesti. Naisille lapsen saaminen on usein tarkoittanut heikompaa ura- ja ansiokehitystä. Sukupuolten epätasa-arvon vähentämiseksi Suomessa ja muissa EU-maissa on tehty uudistuksia isyys- ja vanhempainvapaisiin. Vuodesta 2022 alkaen kaikkien EU-maiden on pitänyt korvamerkitä isille vähintään kahden kuukauden vanhempainvapaa, jota ei voi siirtää äidille. Uudistuksen taustalla on ajatus siitä, että lyhytkin isyysvapaa voi saada aikaan pysyviä vaikutuksia siihen, miten ansiotyöt ja kotityöt vanhempien kesken jaetaan.

Suomessa vanhempainvapaat uudistettiin EU-direktiivin edellyttämälle tasolle jo vuonna 2013. Yhdessä Anneli Miettisen, Terhi Ravaskan, Tapio Räsäsen ja Miia Saarikallio-Torpin kanssa tekemässämme tuoreessa tutkimuksessa¹ selvitimme, minkälaisia vaikutuksia tällä uudistuksella on ollut sukupuolten asemaan työelämässä.

Aiemmat eri maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että isien vapaiden lisäämiseen tähtäävät vanhempainvapaauudistukset eivät useinkaan ole onnistuneet vähentämään sukupuolten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Tutkimuksemme mukaan näin näyttää käyneen myös Suomessa vuoden 2013 uudistuksessa. Uudistus lisäsi kuitenkin isien vapaiden käyttöä selvästi aikaisempaan verrattuna, minkä vaikutukset voivat näkyä vasta pidemmän ajan kuluessa.

Vanhempainvapaiden sukupuolittunut käyttö heikentää naisten asemaa

Vanhempainvapaiden käytön keskittymistä pääasiassa äideille on pidetty keskeisenä syynä sille, miksi naisten asema työmarkkinoilla on heikompi kuin miesten. Vanhempainvapaalla voi olla monenlaisia myönteisiä mutta myös kielteisiä vaikutuksia.

Jos vain äidit käyttävät vanhempainvapaata, työnantajat saattavat välttää hedelmällisessä iässä olevien naisten palkkaamista tai heidän ohjaamistaan vaativampiin (ja paremmin palkattuihin) työtehtäviin.

Myönteisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi lapsen kehityksen tukeminen ja vanhemman ja lapsen välisen suhteen vahvistuminen. Toisaalta pitkä poissaolo työelämästä voi merkitä sitä, että työntekijän osaaminen vanhenee ja työssä tarvittavat taidot unohtuvat. Työnantajan näkökulmasta työntekijä näyttäytyy tämän myötä vähemmän tuottavana verrattuna niihin työntekijöihin, jotka eivät ole olleet vapaalla. Työnantajalle koituu vapaasta myös käytännön haasteita, kun vapaalle jäävän työntekijän työt pitää järjestää jollain tapaa ja löytää sopiva sijainen. Jos vain äidit käyttävät vanhempainvapaata, työnantajat saattavat välttää hedelmällisessä iässä olevien naisten palkkaamista tai heidän ohjaamistaan vaativampiin (ja paremmin palkattuihin) työtehtäviin.

Vanhempainvapaauudistusten taustalla on ajatus siitä, että osoittamalla isille vapaisiin oma korvamerkitty jakso heidät saadaan käyttämään vanhempainvapaita enemmän, ja tämän myötä vanhempainvapaat jakautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken. Näin äideille vapaiden käytöstä tai sen mahdollisuudesta aiheutuvat kielteiset seuraukset työelämässä jäisivät vähäisemmiksi, koska sekä isät että äidit käyttäisivät vapaita.

Ennen vuoden 2013 uudistusta vanhempainvapaajärjestelmä sisälsi 17,5 viikkoa äitiysvapaata, josta 5 viikkoa oli pidettävä ennen laskettua aikaa, sekä 3 viikkoa isyysvapaata, jonka isät saattoivat pitää yhtä aikaa äidin vapaan kanssa (yleensä lapsen syntymän aikoihin). Näiden lisäksi perheillä oli käytettävissään 26 viikkoa vanhempainvapaata, jonka vanhemmat saattoivat jakaa haluamallaan tavalla. Kolmen viikon isyysvapaan lisäksi isillä oli oikeus neljän viikon lisävapaaseen, jos he käyttivät viimeiset kaksi viikkoa jaettavasta vanhempainvapaasta. Näitä isille osoitettuja lisäviikkoja kutsuttiin yleisesti ”isäkuukaudeksi”. Tämän vapaan aikana isien oli tarkoitus ottaa päävastuu lapsen hoidosta.

Vuoden 2013 uudistus antoi isille enemmän vapautta oman kiintiönsä käyttämiseen: velvollisuus käyttää jaettavan vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa poistui ja samalla isät saivat mahdollisuuden pitää vapaansa joustavammin, jopa kaksi vuotta lapsen syntymän jälkeen.

Isyysvapaissa piikki kesäkuukausina

Vuoden 2013 uudistuksen vaikutus isien vapaiden käyttöön oli merkittävä. Niiden isien osuus, jotka pitivät vapaata äidin vapaan päätyttyä, nousi 34 prosentista 46 prosenttiin. Isien vapaiden käyttö lisääntyi kaikissa isien tuloryhmissä sekä riippumatta siitä, oliko perheen suurituloisin henkilö isä vai äiti.

Tutkimuksessa käytetty rekisteriaineisto koski vuosia 2012–2016 ja siinä oli mukana 70 prosenttia kaikista tuona aikana syntyneistä lapsista, joiden kummallekin vanhemmalle löytyi tietoja.

Tutkimuksemme pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää, oliko isien lisääntyneellä vapaiden käytöllä vaikutusta vanhempien työmarkkinatuottoihin eli yksinkertaistaen palkkoihin. Tarkastelimme äitien ja isien ansioita ja työllisyystilannetta lapsen syntymää seuraavan yhdeksän vuoden aikana. Vertailimme vanhempia, jotka saivat lapsen juuri ennen ja juuri jälkeen uudistuksen. Tämän asetelman avulla nämä kaksi vanhempien ryhmää ovat keskenään mahdollisimman samankaltaisia, lukuun ottamatta sitä, että jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat vanhemmat pääsivät käyttämään uuden järjestelmän mukaisia vapaita.

Tulokset osoittivat, että isien vapaiden käytön lisääntyminen ei näkynyt äitien työllisyyden tai ansio­tulojen kohenemisena.

Tulokset osoittivat, että isien vapaiden käytön lisääntyminen ei kuitenkaan näkynyt äitien työllisyyden tai ansiotulojen kohenemisena. Positiivisia työllisyys- tai tulovaikutuksia ei tullut esiin missään tarkastelluista ryhmistä. Vanhempien työllisyys ja ansiot olivat keskimäärin samat, oli heidän lapsensa syntynyt uuden tai vanhan vanhempainvapaajärjestelmän aikana. Tulos on samansuuntainen muiden Pohjoismaiden isyysvapaauudistuksia tarkastelevien tutkimusten kanssa². Myönteistä tosin oli se, että isyysvapaa ei myöskään näkynyt isän myöhemmässä työllisyydessä tai ansioissa. Isän vapaan käytöllä ei siis ollut kielteistä vaikutusta hänen myöhempiin tuloihinsa.

Meitä kiinnosti myös se, miksi perhevapaauudistuksen vaikutus äitien työmarkkina-asemaan jäi vähäiseksi. Tätä selvittääksemme tarkastelimme isien vapaan ajoitusta.

Vertailimme vapaan ajoitusta niiden isien kohdalla, joiden lapset syntyivät uudistusta edeltävän vuoden aikana niihin isiin, joiden lapset syntyivät 12 kuukauden sisällä uudistuksesta. Kuviossa 1 esitetään, kuinka suuri osuus kiintiövapaata käyttäneistä isistä oli vapaalla kalenteriviikoittain.

Kuvio 1. Eri aikaan lapsen äidin kanssa pidettävien isyysvapaiden ajoitus

Isien vapaiden käytössä näkyy selvä piikki kesäkuukausina. Ennen uudistusta syntyneiden lasten isistä moni käytti vapaataan heinäkuussa 2013. Uudistuksen jälkeen syntyneiden lasten isät pystyivät käyttämään vapaansa joustavammin, ja heillä näkyy kolme piikkiä: kaksi kesäkuukausina (2014 ja 2015) ja matalampi piikki joulun 2014 aikaan.

Isien vapaiden ajoittamiseen kesä- tai lomakuukausille voi olla eri syitä. Ensinnäkin isät voivat käyttää isyysvapaansa ikään kuin lomana. On mukavampaa olla vapaalla kesällä kuin marraskuun pimeydessä. Lisäksi myös äiti saattaa olla lomalla tuolloin, ja perhe voi nauttia yhdessäolosta.

Toinen selitys liittyy työnantajaan. Useimmat ihmiset pitävät vuosilomansa kesällä, ja on myös yleistä pitää muutama päivä vapaata joulun aikaan. Työnantajan kannalta ei välttämättä ole merkitystä sillä, onko isä poissa töistä heinäkuussa kesäloman vai perhevapaan vuoksi.

Lisäksi, kuten Johnsen ym. (2024) ovat esittäneet, syynä voi olla työntekijöiden välinen kilpailu vaativammista tehtävistä ja ylennyksistä yrityksessä. Isät saattavat epäröidä isyysvapaan pitämistä, jos he uskovat sen haittaavan etenemismahdollisuuksiaan. Vapaan sijoittaminen kesäloma-aikaan voi lieventää vapaan käytöstä aiheutuvaa kielteistä signaalia ja sen vaikutusta isän työuraan.

On hyvä muistaa, että äideillä ei vielä tuolloin, ennen tuoreinta vuoden 2022 uudistusta, ollut mahdollisuutta valita, milloin he pitävät vapaansa, koska äidin vanhempainvapaan ajoituksen saneli lapsen syntymä.

Isyysvapaan käytön ajoitus vaihtelee eri aloilla

Toistaiseksi julkaisemattomat tutkimustulokset osoittavat myös merkittäviä eroja eri ammattien ja toimialojen välillä sen suhteen, miten isät ajoittavat vapaansa käytön – eli minä kuukausina tai vuodenaikoina isyysvapaat tyypillisesti pidetään.

Liiketoiminnan ja hallinnon, tieto- ja viestintätekniikan sekä oikeus- ja sosiaalipalveluiden aloilla toimivien isien vapaiden käytössä on huomattavaa kausiluonteisuutta. Myynnin ja maatalouden ammattien piirissä kausiluontoisuus näkyy sen sijaan selvästi heikommin. Ammateissa, joissa työnantajat tarvitsevat työntekijöitään ympäri vuoden, isyysvapaan käyttö on siis jakautunut melko tasaisesti ympäri vuoden. Vastaavasti taas ammateissa, joissa on selkeä lomakuukausi, kuten monissa toimistotöissä, isyysvapaan käyttöpiikki näkyy muita selvemmin heinäkuussa.

Elokuussa 2022 tuli voimaan tuorein vanhempainvapaauudistus. Nyt vanhempainvapaapäivät jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi vanhempien kesken, joskin osan päivistä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Tämän uudistuksen vaikutuksia vanhempien työmarkkina-asemaan pystytään arvioimaan luotettavasti vasta muutaman vuoden kuluttua. Ensimmäiset Kelan tilastotiedot kertovat kuitenkin isien vapaiden käytön lisääntymisestä, joten ehkä vähitellen tasa-arvokehitys näkyy myös äitien palkkapussissa.