1. T&Y-lehti
2. Ei enempää köyhiä lapsia

Ei enempää köyhiä lapsia

Lapsiperheissä maksetaan yhä hyvinvointivaltioon 1990-luvulla tehtyjä leikkauksia, Outi Hannula muistuttaa.

Luit kansijuttumme hyvinvointivaltiosta. Miltä tutkijoiden esittämä tulevaisuudenkuva kuulosti pienperheiden edunvalvojan näkökulmasta?

”Siellä oli tutkijoita, joiden ajatuksiin oli helppo yhtyä, mutta sitten myös niitä, joiden puheet ihmetyttivät. Valtiovarainministeriön Lauri Kajanoja esimerkiksi sanoo, että sopeuttaminen voidaan ihan hyvin tehdä ilman, että ’meidän taloutemme tai me yhteiskuntana joutuisimme millään tavalla ihmeelliseen tilaan’. Suomessa elää jo nyt 122 000 lasta köyhyysrajan alapuolella, ja jos leikkauksia tehdään, tuhansia lapsia ja heidän vanhempiaan lisää voi jäädä köyhyysrajan alapuolelle. Minusta se on aika ihmeellinen tila jo nyt.”

Miten hyvinvointivaltio on pitänyt yhden vanhemman perheiden olosuhteista huolta tähän asti?

”Esimerkiksi toimiva päivähoito sekä aamu- ja iltapäiväkerhot ovat varsinkin yhden vanhemman perheiden arjessa todella merkittäviä asioita. Että on olemassa ihanat päiväkodin tädit ja sedät, jotka kannattelevat kasvatustehtävässä ja auttavat vanhempia käymään töissä ja opiskelemassa.

Mutta jos katsoo pidemmällä aikajänteellä, köyhyysrajan alapuolella elävien lasten määrä on jo nyt Suomessa kaksinkertainen verrattuna 90-luvun alkuun. Eikä hyvinvointia voi katsoa vain perheen käytettävissä olevien rahojen kautta. Siihen vaikuttaa myös koulutus, miten lapset ovat saaneet aikuiseksi tultuaan töitä, mikä heidän terveystilanteensa on. Me maksamme yhä 90-luvun järkyttävien leikkausten hintaa.”

Mitä leikkauksia pelkäät eniten?

”Esimerkiksi sisarus- ja yksinhuoltajakorotusten poistaminen oli esillä jo keväällä. Jos ne leikataan, se tarkoittaa 13 000:tta uutta lasta köyhyysrajan alapuolella. Ei pitäisi tehdä leikkauksia sinne, missä köyhyysriski on jo ennalta tosi korkea, ja jotka tulevat lisäämään toimeentulotukikustannuksia. Tiedetään, että lapsuudenaikainen köyhyys lisää todennäköisyyttä sille, että ihminen jää aikuisena vaille perustutkintoa ja myös työelämän ulkopuolelle. On paljon tutkimusta, joka kertoo, että kannattaisi hoitaa
122 000 köyhää lasta hyvin – ihan jo lasten oikeuksien kannalta, mutta myös siksi, että meillä olisi hyvinvoivia aikuisia tulevien vuosien aikana.

Jutussa kerrotaan suunnitelmista yhtenäistää perusturvaetuuksia, kuten työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha ja Kelan maksamaa kuntoutusraha. Miltä se kuulostaa?

”Se selkeyttäisi ehdottomasti tilannetta, edellyttäen, että tuki olisi riittävän suuri. Nykyään moni joutuu liikkumaan eri tukimuotojen välillä, ja se voi tarkoittaa jaksoja, ettei kuukauteen saa rahaa. Tällaiset tilanteet altistavat ylivelkaantumiselle.”