1. T&Y-lehti
2. Ainutlaatuista aineistoa hyödyntävä tutkimus kertoo, miten uudet työt syntyvät

Ainutlaatuista aineistoa hyödyntävä tutkimus kertoo, miten uudet työt syntyvät

Väestö- ja patenttitietoja yhdistävä tutkimus kertoo, että suurin osa nykyisistä työpaikoista rakentuu vuoden 1940 jälkeen syntyneistä työtehtävistä. Viime vuosikymmeninä uutta työtä on syntynyt etenkin korkeatuloisiin asiantuntijatehtäviin ja matalapalkkaiselle palvelusektorille.

Mitä tutkimus käsittelee

Tutkimus New Frontiers: The Origins and Content of New Work, 1940–2018 tarkastelee työn murrosta ja uuden työn syntymistä Yhdysvalloissa viimeisten kahdeksan vuosikymmenen aikana. Se pyrkii vastaamaan kolmeen keskeiseen kysymykseen: mikä on uuden työn sisältö, mistä se saa alkunsa ja millainen vaikutus sillä on työvoiman kysyntään?

Tutkimusta varten koottiin ainutlaatuinen aineisto, joka sisältää uudet työnimikkeet vuodesta 1940 vuoteen 2018. Työnimikkeet linkitettiin Yhdysvaltain väestönlaskennan tietoihin sekä patentteihin. Linkitetyn aineiston avulla tarkasteltiin ammattien altistumista työtä täydentäville ja syrjäyttäville innovaatioille.

Tutkimuksen tavoite oli selvittää, missä ja milloin uusia työnkuvia syntyy ja mitkä tekijät selittävät niiden syntymistä. Uudet työt jaetaan kahteen pääluokkaan: teknologisten innovaatioiden täydentämiin eli augmentoimiin töihin sekä automaatiolla korvattuihin töihin. Tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten teknologiset innovaatiot ovat vaikuttaneet työn kysyntään eri aikakausina ja ammattiryhmissä.

Miksi aihe on tärkeä

Tutkimus tuo konkreettista, todellisen maailman havaintoihin perustuvaa näyttöä siitä, miten uutta työtä syntyy. Taloustieteessä teknologisen kehityksen vaikutuksia on selitetty teoreettisella mallilla, jossa uudet teknologiat tuhoavat ja luovat työtehtäviä. Malli on kuitenkin tehty tietyssä mielessä johtopäätökset edellä: sen avulla selitetään etenkin Yhdysvalloissa 1980-luvulta lähtien kasvaneita tuloeroja ja muutoksia ammattirakenteessa. Tämä tutkimus täydentää mallia empiirisellä vastineella.

Julkisessa keskustelussa ei ole näkemysten puutetta siitä, miten teknologiat vaikuttavat työhön.Joidenkin mielestä automaatio ja robotit johtavat valtavaan työttömyyteen, kun taas toiset uskovat, että tekoäly tekee meistä kaikista supertehokkaita työntekijöitä ja tuottavuus harppaa valtavin askelin. Konkreettista ja systemaattista dataa näistä vaikutuksista on kuitenkin vähän.

Analyysin vähäisyyden ymmärtää, kun näkee, minkälaisen työn MIT:n professori David Autor ja kumppanit tekivät aineiston keräämiseksi.

Näin aineisto rakennettiin

Tutkimuksessa hyödynnetään valtavaa tietokantaa, joka koostuu Yhdysvaltain väestönlaskennan tiedoista vuosilta 1940–2018 sekä patenttitiedoista vuodesta 1920 lähtien. Tutkijat loivat uuden työn nimikkeitä sisältävän tietokannan analysoimalla Yhdysvaltain väestönlaskennan työnimikkeiden muutoksia.

Tutkijat analysoivat patenttitekstejä luonnollisen kielen keskittyneiden koneoppimismallien avulla ja luokittelevat niitä työtä täydentäviksi ja automatisoiviksi. Vertaamalla ammattikuvauksia ja patenttitekstejä toisiinsa tutkijat estimoivat, mihin ammatteihin jokainen innovaatio vaikuttaa ja miten paljon.

Tärkeimmät tulokset

Tutkimus osoittaa, että suurin osa nykyisestä työllisyydestä on syntynyt uusien, vuoden 1940 jälkeen syntyneiden, työtehtävien ansiosta. Työn syntymisen luonne on kuittenkin muuttunut merkittävästi tänä aikana. Siinä missä vuosien 1940–1980 aikana työtä syntyi etenkin keskituloisiin ammatteihin etenkin tuotannossa ja toimistotyössä, viimeisten neljän vuosikymmenen aikana työtä on syntynyt erityisesti korkeatuloisiin asiantuntijatehtäviin ja toissijaisesti myös matalapalkkaiselle palvelusektorille.

Uusi työ on syntynyt ensisijaisesti innovaatioista, jotka täydentävät työtä. Näitä innovaatioita ovat esimerkiksi uudet prosessit ja tuotteet (esimerkiksi entistä tehokkaampi aurinkokenno), uudet palvelut (kynsien kovettaminen) tai kokonaan uudet toimialat (kuivapesulat ja kaupallinen lentoliikenne). Tällaiset innovaatiot luovat kysyntää uusille taidoille, joita tarvitaan uusissa tehtävissä ja ammateissa. Toisaalta automaatioon liittyvät innovaatiot vähentävät uuden työn syntymistä.

Toinen uuden työn syntymiseen vaikuttava tekijä on ammattien tuottamien hyödykkeiden kysynnän vaihtelu. Esimerkiksi väestön ikääntyessä hoitopalveluiden kysyntä on kasvanut ja siten tuonut lisää ammatteja hoitoalalle. Toisaalta globalisaatio ja Kiinan tulo markkinoille ovat heikentäneet kulutushyödykkeitä valmistavien ammattien kysyntää ja vähentäneet uuden työn syntyä.

Mitä opittiin

Sen lisäksi, että tutkimus täydentää teoreettista mallia teknologian vaikutuksista työhön, se tuo myös esiin tärkeitä oppeja työn tulevaisuudesta. Teknologiset innovaatiot eivät pelkästään korvaa ihmistyötä, vaan ne voivat myös luoda uusia työtehtäviä. Työpaikkojen syntyminen ja häviäminen eivät ole symmetrisiä prosesseja: automatisointi vähentää työvoiman tarvetta, mutta se ei välttämättä luo uutta työtä samassa suhteessa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että työmarkkinoiden polarisaatio on voimistunut matalasti ja korkeasti koulutettujen työntekijöiden välillä, koska uudet työtehtävät ovat syntyneet erityisesti palkkahaitarin päihin viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana.

Teknologialla ei ole yhtä universaalia vaikutusta kaikille. Se vaikuttaa ihmisiin eri tavoin heidän taitojensa mukaan.

Tutkimus herättää kysymyksiä siitä, miten yhteiskunnan tulisi valmistautua työelämän muutoksiin tulevaisuudessa. Teknologialla ei ole yhtä universaalia vaikutusta kaikille. Se vaikuttaa ihmisiin eri tavoin heidän taitojensa mukaan. Myös teknologian luonteella merkitystä: täydentääkö vai korvaako se ihmistyötä. Siksi on tärkeää keskustella, ketkä päättävät teknologisen kehityksen suunnasta ja siitä, miten yhteiskunta voi varmistua, että mahdollisimman monet hyötyvät kehityksestä.