Venäjän hyökkäys Ukrainaan pitkittänee mikrosirupulaa

Talousennuste Erillisartikkeli Jani-Petteri Ollikainen

Vuonna 2020 alkaneen koronapandemian myötä globaali mikrosirupula on vaikeuttanut monien hyödykkeiden tuotantoa. Mikrosiruja käytetään nykyisin kaikissa laitteissa, jotka suorittavat laskutoimituksia tai käsitelevät tietoa. Esimerkiksi kodinkoneiden kehittyessä entistä älykkäämmiksi mikrosirupulan vaikutukset näkyvät lähes jokaisessa tuotekategoriassa, mutta erityisen paljon ongelmia on ollut tietotekniikan, viihde-elektroniikan ja autojen tuotannossa.

Kuva: Unsplash.com

Syyt ja seuraukset

Mikrosirupulan taustalla on monia tekijöitä, joista koronapandemiaa voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä. Pandemia aiheutti mikrosirujen suuren kysynnän kasvun maailman siirtyessä etätöihin ja -opintoihin, mikä lisäsi tietokoneiden ja muun tietotekniikan tarvetta. Kun ravintolat ja monet muut palvelut suljettiin koronarajoitusten vuoksi, myös viihde-elektroniikan kysyntä kasvoi. Kasvaneen kysynnän lisäksi ongelmia on ollut myös tuotannossa. Mikrosiruja valmistavia tehtaita koettelivat paitsi koronarajoitukset myös rajut sääolot, kuten kuivuus Taiwanissa vuonna 2021, sekä esimerkiksi tulipalot japanilaisissa tehtaissa vuonna 2020.

Mikrosirujen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on näkynyt hyödykemarkkinoilla tuotteiden saatavuusongelmina. Esimerkiksi uusien autojen toimitusajat ovat venyneet ja pelikonsolikaupoille lähtevät saavat tuijotella tyhjiä hyllyjä. Hintojen kehitys sirupulasta kärsivien tuotteiden kohdalla on toistaiseksi ollut maltillista, mutta merkkejä noususta on viime kuukausina ollut havaittavissa.

Kuvio 1. Kuluttajahinnat eri hyödykkeissä 2020:01–2022:02

KULUTTAJAHINNAT ERI HYÖDYKKEISSÄ 2020:01–2022:02

Kuvion 1 perusteella uusien autojen hinnat Suomessa ovat nousseet suhteellisen hitaasti vuodesta 2020 alkaen. Uusien autojen saatavuusongelmat näyttävätkin heijastuneen enemmän käytettyjen autojen hintoihin. Esimerkiksi alkuvuonna 2022 käytettyjen autojen hinnat nousivat 10 prosentilla vuoden takaisesta. Tietokoneiden ja matkapuhelimien hinnat näyttävät jopa laskeneen vuosina 2020–21, mutta viime kuukausina erityisesti matkapuhelimissa havaitaan voimakasta hintojen nousua. Myös euroalueella havaitaan vastaavaa kehitystä, mutta joitain eroavaisuuksia on. Uusien autojen hinnat ovat nousseet hieman Suomea nopeammin ja vastaavasti käytettyjen autojen hintojen nousu on ollut hitaampaa. Matkapuhelimien hinnat ovat euroalueella jatkaneet laskua, mutta maiden välillä on eroja. Esimerkiksi Saksassa hinnat ovat nousseet Suomen tavoin ja pulan pitkittyessä voidaan olettaa hintojen nousevan koko euroalueella.

Tuotantokapasiteetin kasvattaminen vie aikaa eikä mikrosirupula ole väistymässä nopeasti. Vuoden 2021 lopulla mikrosirupulan päättymisen aikataulusta esitettiin erilaisia arvioita ja esimerkiksi IMB:n toimitusjohtaja Arvind Krishna totesi mikrosirupulan päättymisen vuonna 2022 olevan yltiöoptimistista. Todennäköisempänä hän piti pulan jatkumista vuoteen 2023 tai 20241.

Uusi mutka matkaan

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi kuvioihin uuden merkittävän epävarmuustekijän. Ukrainalaiset yhtiöt, Ingas ja Cryoin, tuottavat arviolta noin puolet maailman mikrosirujen valmistukseen tarvittavasta neonkaasusta. Sodan vuoksi yhtiöt ovat joutuneet lopettamaan tuotantonsa. Etenkin pahasti sodassa kärsineessä Mariupolissa sijaitsevan Ingasin osalta on olemassa myös huomattava riski tuotantokapasiteetin tuhoutumisesta. Tämä hidastaisi tuotannon uudelleenkäynnistämistä sodan jälkeen merkittävästi.

Suurimmilla mikrosirujen tuottajilla on neonkaasuvarastoja, joten lyhyellä aikavälillä sota ei luultavasti vaikuta tuotantoon. Sodan pitkittyessä valmistajat kuitenkin saattavat joutua vähentämään tuotantoaan, ellei korvaavaa lähdettä ukrainalaiselle neonille löydy. Muualla maailmassa yritykset voivat sodan seurauksena lisätä neonin tuotantoaan, mutta tuotannon käynnistämisessä saattaa kestää useita kuukausia tai jopa muutamia vuosia. Tuotannon hitaan käynnistämisen vuoksi yritykset voivat olla haluttomia investoimaan neonin tuotantoon, mikäli sodasta johtuvat tuotantohäiriöt nähdään lyhytaikaisina.

Neonin lisäksi Ukraina ja Venäjä ovat tuottaneet mikrosirujen valmistuksessa tarvittavia metalleja, mikä voi myös vaikeuttaa sirupulaa. Sodan jatkuessa voidaan odottaa lisää saatavuusongelmia ja hintojen nousua sirupulasta kärsivillä aloilla. Ukrainan sota ja koronapandemia ovat paljastaneet globaalien tuotantoketjujen herkkyyden häiriöille ja näyttäisi, että tulevaisuudessa ollaan siirtymässä kohti omavaraisempaa tuotantoa. Esimerkiksi EU on ilmoittanut investoivansa 43 miljardia euroa lisätäkseen omaa mikrosirutuotantoaan2.

Viitteet

1 https://www.crn.com/news/components-peripherals/ibm-ceo-arvind-krishna-chip-shortage-more-likely-continuing-until-2023-or-2024
2 https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_729