Uudessa alkoholilaissa esitetyt toimet lisäävät alkoholin kokonaiskulutusta ja haittoja
Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle: Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE100/2017
Lain tarkoitus
Hallituksen esityksessä (1 luku 1 §) todetaan: ”Tämän lain tarkoituksena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholinkäyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi”
Taustaa
Ulkoisvaikutus on vakiintunut osataloustieteensanastoa. Hyödykkeen kulutus voi vaikuttaa myös muihin kuin hyödykkeen ensisijaisiinkäyttäjiin, esimerkiksi käytöstä aiheutuu kustannuksia, joita käyttäjä ei ota omassa päätöksenteossaan huomioon. Näitä nimitetään ulkoisvaikutuksiksi. Ulkoisvaikutukset voivat olla joko haitallisia, saastuttaminen ja ilmakehän hiilidioksidipäästöt tai hyödyllisiä, joita voi syntyä koulutuksessa ja tutkimustyön seurauksena. Arthur Pigou (1920) käsitteli ensimmäisenä ulkoisvaikutuksia ja esitti korjauskeinona verotusta,Pigou‐veroa, jolla haitan aiheuttajan kustannuksia lisätään niin, että kustannukset saadaan vastaamaan myös haitasta aiheutuvien yhteiskunnallisten kustannusten varjohintaa. Agnar Sandmo (1975) laajensi Pigoun mallia ja osoitti, että Pigoun veroperiaate ulottuu osaksi laajempaa verojärjestelmää, kulutusverotusta, jossa haittaa aiheuttavaa hyödykettä verotetaan osana muuta hyödykeverotusta, kun julkisella vallalla on annettu verotulotavoite ja kaikki hyödykeverot asetetaan optimaalisesti hyvinvoinninsuhteen. Optimaalisuus tarkoittaa sitä, että verotuksessa huomioidaan ulkoisvaikutuksen kontrolloinnista koituva hyöty ja toisaalta se, että kuluttaja joutuu maksamaan enemmän verotetuista hyödykkeistä. Pigoun ja Sandmon periaate yleistyy myös tuloverotuksen yhteyteen ja siinä voidaan ottaa huomioon myös hyödykkeen mahdollinen rajakauppa ,matkustajatuonnin muodossa.
- Ilpo Suoniemi
- erikoistutkija
- Puh. +358-40 940 2778
- ilpo.suoniemi@labore.fi