Turun telakan tilauksista istuvan hallituksen kohtalonkysymys

Labore-blogi Eero Lehto

Kuin varkain korealaisen STX Shibuildingin omistaman STX Europe telakkayhtiön rahoitustuesta ja siitä riippuvista Turun telakan tilauksista on muodostumassa eräs istuvan hallituksen visaisimmista ongelmista. Koska asiasta neuvotellaan, siitä ei ole tippunut yleisön tietoisuuteen kuin tiedon murusia. Mutta sen vähänkin tiedon perusteella, mitä lehdistössä – lähinnä Turun Sanomissa – on kirjoitettu, voidaan sanoa, että kyseessä on koko kansantalouden lähivuosien kehityksen kannalta merkittävä asia. Hallituksen talouspoliittinen ministeriövaliokunta on toistaiseksi hylännyt amerikkalaisen RCC-varustamon risteilijätilauksen rahoitusesityksen. Aluksi vaikutti siltä, että vaakalaudalla on vain RCC:n mahdollisesti tilaaman noin miljardin euron arvoinen risteilijäalus. Sittemmin on tullut tietoa, jonka mukaan yhtiön heikko vakavaraisuus voisi, estää rahoitustuen Turun telakan jo saamille kahdelle tilaukselle saksalaiselta TUI Cruises GmbH-varustamolta. Jälkimmäisten tilausten yhteisarvo nousee vajaaseen 800 miljoonaan euroon.

Perusongelmana on STX Europen heikko tase, josta puuttuisi vajaat 200 miljoonaa euroa, jotta valtio voisi taata sen rakentamisen aikaista luototusta. STX Europe olisi pyytänyt valtiota pääomittamaan yhtiötä (takaamalla sen pääomalaina) ilmeisesti muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla (tarkka summaa ei ole tiedossa). Velkojan kannalta epäedullinen pääomalaina parantaisi yhtiön vakavaraisuutta, mutta aikaansaisi valtiolle riskin. Järjestelyn voidaan tulkita olevan mahdollisesti ristiriidassa EU:n kilpailulakien kanssa.

Ulkopuolinen on saanut asiasta sen käsityksen, että STX Europe tietoisena asian tärkeydestä Suomelle olisi kiristämässä hallitusta tukemaan yhtiötä, vaikka sen omistama korealainen emoyhtiö voisi myös itse vahvistaa STX Europen tasetta. Jos kuitenkin unohdetaan periaatteet ja arvioidaan tilannetta kustannushyöty-analyysin käsittein, voidaan sanoa, että valtio saisi verraten pienellä panostuksella valtavan tuotannon ja työllisyyden lisäyksen. Tilausten yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on noin 24 000 tai ainakin runsaat 20 000 työpaikkaa. Tässä summassa ei ole mukana välillisiä vaikutuksia, jotka myös olisivat huomattavat.

Pahimmassa tapauksessa tilaukset kaatuvat, millä olisi merkittävä negatiivinen vaikutus koko kansantalouteen ja varsin Varsinais-Suomeen, jossa työllisyystilanne on heikentynyt tuntuvasti jo Nokia Salon tehtaan lakkautuksen seurauksena. Tilausten peruuntuminen ja saamatta jättäminen pienentäisi myös verotuloja ja heikentäisi näin valtion rahoitusasemaa. Tämä saattaisi pakottaa hallituksen ohjelmansa velvoittamana uusiin menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin, mikä heikentäisi työllisyyttä lisää. Karkeasti arvioiden Turun telakan tilausten kariutuminen voisi pahimmassa tapauksessa nostaa Suomen vuoden 2014 työttömyysastetta noin yhden prosenttiyksikön. Tämä on kova hinta kuitenkin pienehköstä riskistä menettää muutama kymmenen miljoonaa euroa.

On päivänselvää, että tarvittava rahoitustuki ja pääomitus voidaan STX:lle järjestää muun muassa työeläkeyhtiöiden ja Solidiumin myötävaikutuksella, jos vain tahtoa siihen riittää. Asiaa tietysti helpottaisi STX:n korealaisen omistajan vastaantulo. Tässä vaiheessa voidaan vain toivoa, että hallitus toimii vaakalaudalla olevien tilausten toteutumiseksi. Joskin poliittisesti kirjavassa hallituksessa on myös puolueita, joilla ei ole mitään kosketusta teollisuustyöväkeen ja joille teollisten työpaikkojen lisäys on jokseenkin toisarvoista.