Tavarat viedään käsistä?
Tullin tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilaston mukaan tavaravienti kasvoi toukokuussa 27 % vuoden takaiseen verrattuna. Tammi-toukokuunkin tavaravienti kasvoi 18 %. Positiivista on se, että vienti kasvaa. Samalla on kuitenkin kasvanut myös tuonti. Tammi-toukokuussa kauppatase (tavaravienti-tavaratuonti) olikin edelleen 0,75 miljardia alijäämäinen Tullin tietojen mukaan. Toukokuussa päästiin kyllä ennakkotietojen mukaan n. 0,3 miljardia plussalle. Mutta toukokuun lisäksi ylijäämäinen on ollut vain maaliskuu. Muut kuukaudet ovat tänä vuonna olleet alijäämäisiä. Tullin nimellisten lukujen valossa mistään viennin riemuvoitosta ei siis voi vielä puhua.
Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon mukaan nimellinen kauppatase oli kuitenkin n. 0,5 (13.7.2017) miljardia ylijäämäinen (alkuperäinen sarja) vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Tullin Uljas tietokannan mukaan (27.6.2017) tavaroiden kauppatase oli n. 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden ensineljänneksellä. Näiden kahden tilaston havaintosarjat poikkeavat toisistaan, koska kansantalouden tilinpidon tilastointikäytäntö eroaa tullin tilastoinnista (tästä lisää viimeisessä kappaleessa). Kenties huomion arvoista on kuitenkin se, että 2017 ensimmäisellä neljänneksellä näistä tilastoista laskettujen kauppataseen sarjojen ero repesi uuteen ennätykseen ajanjaksolla 2002q1-2017q1. Katso kuvio 1.
Tullin ja TK:n kauppataseet 2002:1–2017:1
Tarkasteltaessa tarkemmin viennin ja tuonnin sarjoja voi havaita, että tätä uutta ennätystä selittää lähinnä erot tuonnin sarjoissa. Viennin sarjatkin poikkeavat toisistaan, mutta 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kuitenkin vain 64 miljoonaa (keskimäärin 67 miljoonaa aikavälillä 2002q1-2017q1). Tuonnin sarjojen ero on poikkeuksetta positiivinen, kun taas viennin sarjojen erot heilahtelevat nollan molemmin puolin. Keskimäärin tuonnin sarjojen ero on kyseisellä aikavälillä n. 0,6 miljardia. Vuoden 2017 ensineljänneksellä ero on kuitenkin n. 1,1 miljardia. Ennen 2017 ensimmäistä neljännestä vähentämällä Tullin tuonnin sarjasta erojen keskiarvon (n. 0,6 miljardia) on pääsyt hyvin lähelle TK:n tuonnin sarjaa, katso kuvio 2. Nyt tämän korjauksen jälkeen eroa jää huomattavasti aiempaa enemmän, noin 0,5 miljardia.
Ero tavaratuonnin sarjoissa 2002:1–2017:1
Aika näyttää, onko näiden kahden tilaston ero repeämässä entistä suuremmaksi eroavien tilastointitapojen ja viennin ja tuonnin rakenteen muuttuessa. Mahdollista on kuitenkin myös se, että TK:n tuontiluvut tarkentuvat seuraavien julkaisujen myötä ylöspäin. Olettaen, että hintojen kehitys ja vienti on tilastoidun mukaista, noin 0,5 miljardin lisäys tuonnin arvoon laskee työpäiväkorjattua BKT:n volyymisarjaa niin, että ensimmäisen neljänneksen kasvu vuoden takaiseen verrattuna laskee 2,9 prosentista 1,8 prosenttiin, samalla kun reaalinen kauppatase putoaa -35 miljoonasta -534 miljoonaan. Tämä on tietysti täysin spekulatiivista, mutta on kuitenkin mahdollista, että alkuvuoden vienti suhteessa tuontiin olikin huomattavasti karvaampaa kuin neljännesvuositilipidon luvut antavat nyt ymmärtää. Toivotaan kuitenkin, että erilaiset tilastointikäytännöt selittävät poikkeuksellisen eron tuonnin sarjojen välillä.
Tilastointikäytännöistä vielä sen verran, että kansantalouden tilinpidossa tuonti- ja vientikirjaukset tehdään sen perusteella kuka omistaa tuodut raaka-aineet ja viedyt valmisteet. Tullin kirjaukset taas tehdään, kun tavara ylittää maiden rajan (katso tarkemmin TK:n Suomen BKTL -menetelmäkuvaus 5.2016). Kuulemani mukaan esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalla tehty työ on luokiteltu valmistuttamiseksi Suomessa. Näin ollen ja jos tulkitsen oikein, tässä kyseisessä tapauksessa valmistaja saa valmistuspalkkion, joka kirjataan tuotantotilin tuotokseen ja palvelujen vientiin. Tavaratuonniksi merkitään vain ne ajoneuvot, jotka mahdollisesti jäävät Suomeen. Tavaravienniksi taasen kirjataan ne raaka-aineet, jotka on ostettu Suomesta ja käytetty valmistuksessa. Esimerkiksi tämä saattaa osaltaan selittää yllä esitettyä eroa tuonnin sarjojen välillä.
