Suhdannevaihteluja kiihdyttävä finanssipolitiikka uhkaa kestävää kasvua

3.4.2025 Talousennusteet Politiikkasuositukset Ennustejulkaisut Mika Maliranta

Orastavan kasvun kiihtymiselle annettava riittävästi tilaa ja aikaa sekä kasvun jatkumiselle perustuksia.

Kansantalouden työpanos ja muu tuotantokapasiteetti ovat nyt vajaakäytössä.
Talouskasvu käynnistyy kysyntävetoisesti.
Tuottavuuskasvu kiihtyy, mutta työllisyystilanne kohenee hitaasti.
Yritysten aikaisempien vuosien tuottavuuspanostukset ja talouden rakennemuutokset ovat rakentaneet perustuksia pidentyneelle nousukaudelle.
Julkisen talouden aikaisempien sopeutustoimien vaikutukset ja lisäsopeutustarpeet voidaan arvioida paremmin suhdannetilanteen normalisoiduttua.

Suomen talous on orastavan kasvun vaiheessa, ja nyt on tärkeää huolehtia siitä, että taloudelle annetaan riittävästi aikaa ja tilaa vahvistua. Talouden elpyminen tapahtuu asteittain, ja hätiköidyt julkisen talouden lisäsopeutustoimet saattavat vaarantaa alkavan kasvun juurtumisen. Tällä hetkellä kansantalouden keskeiset resurssit – erityisesti työpanos ja tuotantokapasiteetti – ovat selvästi vajaakäytössä. Tämä tarkoittaa, että taloudella on potentiaalia kasvaa ilman, että se kohtaa heti tarjontapuolen rajoitteita tai inflaatiopaineita.

Talouskasvu käynnistyy kysyntävetoisesti, eli kulutuksen ja investointien elpyminen toimii kasvun ensisijaisena moottorina. Tämä on tyypillistä tilanteessa, jossa ulkoinen kysyntä voi vielä olla epävarmaa, mutta kotimainen luottamus talouteen vahvistuu asteittain. Samalla nähdään viitteitä siitä, että tuottavuuskasvu alkaa vahvistua, mikä osaltaan vahvistaa yrityssektorin kustannuskilpailukykyä. On kuitenkin huomattava, että vaikka tuottavuus paranee, työllisyyskehitys etenee hitaammin. Tämä kertoo siitä, että tehostuva tuotanto ei välittömästi vaadi lisää työvoimaa.

Tuleva nousukausi saattaa poiketa aiemmista suhdannesykleistä. Yritysten viime vuosien aikana tekemät investoinnit esimerkiksi digitalisaatioon, automaatioon ja organisaatioiden kehittämiseen saattavat nyt alkaa kantaa hedelmää. Lisäksi talouden rakennemuutokset – kuten vihreä siirtymä ja siirtyminen korkeamman lisäarvon tuotantoon – tukevat pidempikestoista ja vakaampaa kasvua. Näiden tekijöiden ansiosta nousukausi saattaa osoittautua tavanomaista pitkäikäisemmäksi, kunhan sitä tuetaan harkitulla ja kasvua ruokkivalla politiikalla. Siihen kuuluvat panostukset koulutukseen ja tutkimukseen sekä maahanmuuton edistämiseen. Nyt tarvitaan siis malttia, pitkäjänteisyyttä ja luottamusta siihen, että orastavasta kasvusta voi kehittyä jotain pysyvämpää.

Aikaisemmin toteutettujen julkisen talouden sopeutustoimien vaikutukset tulevat näkyviin vasta ajan myötä. On tärkeää, että näitä toimia arvioidaan siinä vaiheessa, kun suhdannetilanne on normalisoitunut ja talouskasvu vakiintunut. Vasta tällöin voidaan tehdä perusteltuja johtopäätöksiä siitä, millaisia vaikutuksia aiemmilla toimenpiteillä on ollut ja kuinka paljon on tarvetta julkisen talouden lisäsopeutukselle. Tällainen ajallinen etäisyys luo paremmat edellytykset tehdä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä päätöksiä ilman, että talouden hetkittäiset vaihtelut vääristävät kokonaiskuvaa.