Sami Jysmän väitös: Uusi menetelmä mittaa työnantajamaksujen vaikutuksia

Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa veroja kerätään paljon ja monesta eri asiasta. Onkin tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia eri veroilla on. Väitöskirjassaan Sami Jysmä tarkastelee tuloverojen, työnantajamaksujen ja makeisveron vaikutuksia.
Tuloveroja maksaessaan ei välttämättä tule ajatelleeksi, että etenkin progressiivinen tulovero tasaa omien käteen jäävien tulojen vaihtelua: jos yhtenä vuotena tienaa paljon ja toisena vähän, maksaa hyvänä vuotena suhteellisesti enemmän veroja ja huonona vähemmän.
– Tällä on samanlainen vaikutus kuin jos vakuutuslaitokselta ostaisi tulovakuutuksen – tosin tällaisia vakuutuksia ei juuri ole markkinoilla, Laboren tutkija Sami Jysmä sanoo.
Väitöstutkimuksessaan Jysmä tarkasteli erilaisten verojen vaikutuksia veronmaksajiin.
– Tulovakuutuksella on oma arvonsa, josta riskiä kaihtavat veronmaksajat olisivat valmiita maksamaan. Väitöskirjassani kehitän menetelmiä, joilla tätä arvoa voidaan mitata, Jysmä kertoo.
Suomessa ja muissa OECD-maissa merkittävä osa palkkasummasta menee erilaisiin työntekijä- ja työnantajamaksuihin. Näiden maksujen vaikutuksista ei ole täyttä selvyyttä. Yhteistyössä Kalifornian yliopiston professorin Youssef Benzartin ja Tampereen yliopiston professorin Jarkko Harjun kanssa tehdyssä tutkimuksessa Jysmä tutkijakumppaneineen tarkastelee vuoden 2010 veromuutosta, jolloin työnantajamaksuista poistettiin porras.
– Kehitimme uuden menetelmän, jolla pystyimme aiempaa luotettavammin mittaamaan tämänkaltaisen muutoksen vaikutuksia. Yllättäen muutoksella vaikuttaa olleen melko suuria positiivisia vaikutuksia yritysten kokoon ja työllisyyteen.
Jollain veroilla pyritään ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Tällainen oli esimerkiksi vuosina 2011–2016 käytössä ollut makeisvero. Yhteistyössä VATT:in tutkimusprofessorin Tuomas Kososen ja Swansen yliopiston tutkijan Riikka Savolaisen kanssa toteutetussa tutkimuksessa tarkastellaan makeisveron käyttöönoton, muutosten ja poiston vaikutuksia makeisten ja virvoitusjuomien kulutukseen. Tutkimuksen perusteella vero vaikutti ohjaavan kulutusta merkittävästi ainoastaan silloin, kun sokeroitujen virvoitusjuomien veroa korotettiin, mutta keinomakeutettujen pidettiin ennallaan.
– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kuluttajat reagoivat tällaisiin veroihin lähinnä, jos saatavilla on tarpeeksi samankaltaisia korvaavia tuotteita, Jysmä selittää tutkimuksen tuloksia.
Väittelyn jälkeen Lohjalla asuva Jysmä jatkaa tutkimustyötä Laboressa ja Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. tammikuuta
Kauppatieteiden maisteri Sami Jysmän taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on the Economics of Taxation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 17.1.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Päätalon sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Antoine Bozio Paris School of Economicsista. Kustoksena toimii professori Jarkko Harju johtamisen ja talouden tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä täällä.

- Sami Jysmä
- erikoistutkija
- Puh. +358-40 772 8768
- sami.jysma@labore.fi
- Tutkijaprofiili