Promillet eivät riitä
Tuoreiden työ- ja elinkeinoministeriön lukujen perusteella Suomessa oli toukokuussa 302000 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä oli 33000 edellisvuotista suurempi. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on lisääntynyt kuukausittain muutamalla tuhannella henkilöllä, eikä ole mitään hyvää syytä ennustaa työttömyyden kääntyvän lähitulevaisuudessa laskuun. Päinvastoin. Työttömyysongelma on pahentumassa.
Työttömistä 87000 oli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä. Heidän lukumääränsä kasvoi vuodessa noin 25 prosenttia eli voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä lähentelee jo 30 prosenttia. Työttömyyden rakenne alkaa muistuttaa 1990-luvun lama-ajan rakennetta. Tuolloin pitkäaikaistyöttömien osuus nousi hieman yli 30 prosenttiin.
Vaikka lama-aikana työttömien määrä oli suurimmillaan selvästi nykyistä suurempi, noin 500000, päätöksentekijöiden tulisi suhtautua vakavasti erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden nopeaan kasvuun. Suomen talouspolitiikan historian yksi pahimmista virheistä tehtiin, kun lamavuosina työttömyys päästettiin kehittymään pitkäaikaistyöttömyyden hallitsemaksi sitkeäksi joukkotyöttömyydeksi.
Sen tähden uuden hallituksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla työttömyyden kasvun hillintä. Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite etsiä keinoja edistää työllisyyttä, asetelmat ovat pahaenteiset.
”Ensi vuonna kasvupaketin meno- ja verovaikutukset ovat karkeasti puolitoista promillea suhteessa Suomen kokonaistuotantoon. Kyse on merkittävästä positiivisesta signaalista, mutta se ei siis yksin olennaisesti muuta Suomen talouskehityksen suurta kuvaa.” Näin tiivisti uusi pääministeri Alexander Stubb uuden hallitusohjelman talouspoliittisen sisällön esitellessään sitä eduskunnalle.
Promilletason satsauksilla ei työttömyyttä vähennetä.
”Huolehtikaa työttömyydestä, niin budjetti huolehtii itse itsestään”, neuvoi Keynes 1930-luvun laman aikana silloisia päätöksentekijöitä. Keynesin mielestä työllisyyttä tukeva elvytyspolitiikka ei ole haitallista valtiontaloudenkaan kannalta. Myönteisten kerrannaisvaikutusten takia päätöksentekijöiden ei tulisi lama-aikoina pelätä velanottoa.
Keynesin neuvoa ei ole Euroopassa eurokriisin aikana noudatettu, eikä sitä Stubbin oman luonnehdinnan perusteella hänenkään hallituksensa noudata. Työttömyyden viimeaikainen kehitys antaa hyvän syyn olla huolissaan tämän linjauksen seurauksista.