Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä

12.2.2026 Mediatiedote

Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.

Mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole edennyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana perusopetuksessa. Erot nuorten perusasteen jälkeisissä koulutusvalinnoissa ovat merkittäviä sukupuolen, perhetaustan ja eri asuinalueiden välillä eikä niissä ole tapahtunut muutoksia. Tutkimuksen tulosten mukaan yli 60 prosenttia tytöistä aloittaa peruskoulun jälkeen lukion, kun poikien osuus jää 40 prosenttiin. Vanhempien koulutus- ja tulotaso on niin ikään vahvasti yhteydessä nuorten koulutusvalintoihin. Korkeakoulutettujen vanhempien lapsista noin 70 prosenttia aloittaa lukion, kun muissa perheissä vastaava osuus on noin 30 prosenttia. Vastaavasti noin 80 prosenttia korkeimman tuloviidenneksen nuorista aloittaa lukion, kun alimman tuloviidenneksen nuorista näin tekee 40 prosenttia. Myös alueelliset erot ovat huomattavia.

”Erot koulutusvalinnoissa selittyvät vain osin peruskoulun päättöarvosanoilla, sillä arvosanojen huomioiminen ei poista eroja perhetaustan mukaan. Korkeasti koulutettujen ja hyvätulosten perheiden lapset siirtyvät lukioon muita todennäköisemmin, vaikka nuoret saisivat saman peruskoulun päättöarvosanan”, toteaa tutkimusryhmän vetäjä Hannu Karhunen.

Perusopetusta koskevaa tietopohjaa ehdotetaan vahvistettavaksi

Perusopetusta koskevassa tietopohjassa on Suomessa merkittäviä puutteita. Samaan aikaan kun oppimistulokset ovat heikentyneet tasaisesti niin Pisa-tutkimuksen kuin muidenkin kansainvälisten ja kansallisten arviointien perusteella, perusopetuksen oppimistuloksia on mitattu kansallisella tasolla harvakseltaan ja silloinkin varsin suppeasti.

Keskeinen syy tiedon heikkoon nykytilanteeseen on tutkijoiden mukaan se, että Suomessa ei ole selkeitä vaatimuksia arviointitoiminnan eikä sen tuottaman tiedon laadulle.

”Vastuu riittävän ja turvallisen tietopohjan rakentamisesta kuuluu viranomaisille, ei tutkijoille” korostaa Karhunen.

Tutkimuksessa suositellaan konkreettisia toimia perusopetuksen arvioinnin ja tietopohjan kehittämiseksi. Suositusten mukaan tulisi parlamentaarisesti määritellä millaisia taito- ja hyvinvointiarviointeja perusopetuksessa toteutetaan kansallisella tasolla, miten kansallinen tietopohja rakennetaan opetuksen arviointia ja kehittämistä parhaiten tukevaksi ja mitä lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan tutkimuksen ja kehittämisen mahdollistamiseksi ja mahdollisten haitallisten sivuvaikutusten ehkäisemiseksi. Tutkimuksessa ehdotetaan myös käynnistettäväksi valtakunnallisia, edustavia pilotteja kansallisista osaamisen arvioinneista eri luokka-asteilla.

”Ajantasainen kattava tieto koulutuksen tilasta ja nuorten osaamisesta auttaa kohdentamaan valtion ja kuntien resurssit ja huomion oikeisiin kohtiin lasten koulupolun aikana” muistuttaa Karhunen.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkijat yhteistyössä Aalto-yliopiston professorin Matti Sarvimäen ja Helsingin yliopiston professorin Roope Uusitalon kanssa. Tutkimusryhmää johti Laboren tutkimusohjaaja, KTT Hannu Karhunen. Tutkimuksen toteuttaja valittiin tarjouskilpailun avulla ja tutkimus käynnistyi marraskuussa 2024. Tarkastusvaliokunta käynnistää tutkimuksen tulosten ja suositusten jatkokäsittelyn asiantuntijakuulemisilla ja muodostaa asiassa omat johtopäätöksensä.