Paperiteollisuuden näkymät ovat hyvät myös ilmasto huomioiden
Julkaisuvapaa HETI
KTT Eero Lehto tarkastelee paperi- ja selluteollisuuden lähiajan näkymiä ja tulevaisuuden trendejä. Raportissa on laaja katsaus puunkäytön ilmastovaikutuksiin ja erilaisiin toimiin, joiden myötä Suomi pääsee EU:n asettamiin hiilinielutavoitteisiin myös metsien ja maankäytön sektorilla. Kokonaistuotot puun käytöstä ovat euromääräisesti yli neljä kertaa suuremmat sellun valmistuksessa kuin energian tuottamisessa. Kartongin valmistuksessa vastaava suhde on jo yli viisinkertainen. Kansantalouden kannalta on arvokkaampaa käyttää puuraaka-ainetta sellun ja kartongin valmistukseen kuin lämpöenergian tuottamiseen.
KTT Eero Lehto tarkastelee paperi- ja selluteollisuuden lähiajan näkymiä ja tulevaisuuden trendejä. Raportissa on myös laaja katsaus puunkäytön ilmastovaikutuksiin ja erilaisiin toimiin, joiden myötä Suomi pääsee EU:n asettamiin hiilinielutavoitteisiin myös metsien ja maankäytön sektorilla.
Koko paperiteollisuuden arvonlisäyksen odotetaan supistuvan pari prosenttia tänä vuonna. Toimialan tuotanto kääntyy nousuun 2021, mikä tosin edellyttää suosiollista käännettä kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Keskipitkällä aikavälillä paperin tuotannon odotetaan supistuvan, sen sijaan sellun ja kartongin tuotantonäkymät ovat paremmat kuin Suomessa on yleisesti arvioitu. Runkopuun hakkuiden arvioidaan jäävän 2019–2021 selvästi alle 80 miljoonaan kuutiometriin, mikä parantaa mahdollisuuksia päästä asetettuihin hiilinielutavoitteisiin metsien käytön osalta.
Raportissa tarkastellaan laajasti puun käytön ilmastovaikutuksia. Myös suunniteltujen sellutehtaiden toteutumisen vaikutuksia arvioidaan puun tarpeeseen. Jos kaikki tehdashankkeet toteutuisivat, hakkuut Suomessa nousisivat jo kestävyysrajalle, 81–82 miljoonaan kuutiometriin ja jopa sen ylikin. Paperiteollisuuden näkymät ovat hyvät myös ilmasto huomioiden
Vaikka kaikki hankkeet eivät toteutuisikaan, Suomessa on tehtävä lisätoimia, joiden avulla vähennetään metsä- ja maankäyttösektorin nettopäästöjä eri tavoin. Keskeisintä on turpeen käytön vähentäminen ja lopettaminen. Suuri merkitys olisi myös heikosti puuta tuottavien soiden ennallistamisella, turvepeltojen metsittämisellä sekä metsäkadon estämisellä.
Raportissa esitetään laskelma, jonka mukaan puun käytön euromääräiset kokonaistuotot sellun valmistuksessa olivat 2017 yli neljä kertaa suuremmat kuin sen tuotot energian tuottamisessa. Kartongin valmistuksessa vastaava suhde on jo viisinkertainen. Vuonna 2018 nämä suhdeluvut vielä nousivat. Tästä voidaan päätellä, että kansantalouden kannalta on arvokkaampaa käyttää puuraaka-ainetta sellun ja kartongin valmistukseen kuin lämpöenergian tuottamiseen.
Julkaisu
Eero Lehto
Paperiteollisuuden näkymät ja ilmasto
Paperiliitto, 2019.