Opiskelijapolitiikka – hyödyllinen satsaus työuraan?
Yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa pyörähtää piakkoin uusi lukukausi käyntiin. Opiskelijat ovat lukuisien valintojen edessä: Mitä kursseja kannattaa valita? Mikä aine sopisi sivuaineeksi? Kuinka monta opintopistettä pitää suorittaa tänä vuonna? Innokkaimpien opiskelijoiden kalenterit ovat jo elokuussa täyttyneet seminaareista, vierailuluennoista ja kurssitapaamisista.
Opiskeluintoa rajoittaa vain aika ja sille ajalle on myös muita ottajia. Ainakin fukseilla ensimmäiset viikot täyttyvät opiskelijajuhlista, ja vanhemmatkin opiskelijat todennäköisesti löytävät itsensä kirjaston suljettua osakunnan tai ainejärjestön tiloista. Jokunen opiskelija myös pohtii lähtisikö mukaan opiskelijapolitiikkaan, ja vanhemmat opiskelija-aktiivit rekrytoivat uusia aktiiveja painottamalla hauskanpitoa, työelämävalmiuksia ja hyviä verkostoja. Mutta onko opiskelijapolitiikassa toimiminen hyvä lisä cv:hen, joka auttaa myöhemmin työuralla?
Ruotsissa IFAU tutkimuslaitos on tutkinut opiskelija-aktiivien työmarkkinatulemia. Tutkimuksessa vertailtiin kolmen ruotsalaisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon hakeneiden ei-valittujen ja valittujen opiskelijoiden työllisyyttä ja tulokehitystä valmistumisen jälkeen. Tutkimusasetelmassa pyrittiin varmistamaan, että vertailtavat henkilöt ovat muilta ominaisuuksiltaan mahdollisimman samanlaisia, jolloin voidaan tarkastella edustajistokokemuksen vaikutusta työmarkkinatulemiin. Tulosten mukaan opiskelijoilla, jotka valittiin edustajistoon, oli paremmat työmarkkinatulemat kuin vaalit nipin napin hävinneillä opiskelijoilla. Ylioppilaskunnan edustajajäsenet löysivät työpaikan nopeammin ja heillä oli parempi palkka. Vaikutus voi syntyä siitä, että ylioppilaskunnan opiskelijaedustajana toimiminen antaa tai ainakin signaloi taitoja, joita työnantaja arvostaa tai toiminnasta saa verkostoja, joista on hyötyä työnhaussa.
Yllä mainitussa tutkimuksessa kuitenkin huomattiin myös, että ei-valittujen opiskelijoiden työmarkkinatulemat olivat lähes samoja muutaman vuoden kuluttua työmarkkinoille siirtymisestä kuin opiskelijaedustajina toimineilla. Tutkijat päättelivät, että edustajistosta hankittu johtamiskokemus vaikuttaa positiivisesti työuran alussa, koska se signaloi samanlaisia taitoja, joita ei-valitut hankkivat ensimmäisessä työpaikassaan ja tästä syystä positiivinen yhteys katoaa ajan myötä. Näin ollen opiskelija-aktiivisuus voi olla hyvä investointi ja nopeuttaa siirtymistä työelämään opiskelujen jälkeen, mutta pidemmällä aikavälillä etulyöntiasemaa ei ole.
Tutkimus ei vastaa siihen, myöhentyykö valmistuminen tai heikentyykö opintomenestys opiskelijapolitiikassa mukanaolon myötä. Tutkimuksessa huomattiin kuitenkin, että edustajistovuoden aikana opintopisteitä kertyy hieman vähemmän, joten opiskelijapolitiikka vie aikaa opiskelulta. Täytyy myös huomata, että tutkimusjoukko on valikoitunutta ja näin ollen toisenlaiselle opiskelijalle opiskelutehokkuus tai yliopiston ulkopuoliset aktiviteetit voivat tuoda lisäetua muihin vastavalmistuneisiin työnhakijoihin verrattuna. Näin ollen jo opiskeluaikana kannattaa punnita huolellisesti omaa työuraa ajatellen, miten aikansa päättää käyttää.