Omistusasuja häviää vuokralaista enemmän – ostovoima supistuu eniten asuntovelallisilla

Omistusasuja häviää vuokralaista enemmän – ostovoima supistuu eniten asuntovelallisilla

Syksyn talousennusteeseen liittyvissä esimerkkiperhelaskelmissa Työn ja talouden tutkimus LABORE seuraa seitsemän kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Lisäksi laskelmiin liittyvässä erillistekstissä tarkastellaan aiemmista vuosista poiketen asumismuodon vaikutusta palkansaajaperheiden kohtaamaan inflaatioon ja ostovoimaan.

Bruttotulot

Palkansaajakotitalouksien ansiotulojen voimakas kasvu jatkuu inflaation siivittämänä. Oletamme, että laskelmien neljän palkansaajakotitalouden palkkatulot kasvavat 5,0 prosenttia vuonna 2023, 4,0 prosenttia vuonna 2024 ja 4,0 prosenttia vuonna 2025. Ansiotasoindeksin kasvun oletukset perustuvat Työn ja talouden tutkimus LABOREn tekemään syksyn 2023 talousennusteeseen.

Kansaneläkeindeksiin ja työeläkeindeksiin vuosina 2023 ja 2024 tehtävät korotukset ovat reilusti ansiotasoindeksin kehitystä suurempia. Tämä vaikuttaa positiivisesti etuuksia saavien tuloihin etenkin vuonna 2023. Vuodesta 2024 eteenpäin useat kansaneläkeindeksiin sidoksissa olevat etuudet on tarkoitus jäädyttää vuoden 2023 tasoon. Indeksijäädytys koskee muun muassa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa sekä yleistä asumistukea. Eläkkeet ja toimeentulotuki ovat indeksijäädytysten ulkopuolella. Näin ollen sekä työeläkkeeseen että kansaneläkkeeseen tehdään niitä vastaavien indeksien mukaiset korotukset myös vuonna 2024. Eläkeläisperheen tulot kasvavat esimerkkiperheistämme parhaiten vuonna 2024.

Yleiseen asumistukeen ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdään useita muutoksia vuonna 2024. Näillä muutoksilla on lähtökohtaisesi negatiivinen vaikutus kyseisiä etuuksia saavien perheiden tuloihin. Muutokset vaikuttavat etenkin yksinhuoltajaperheeseen ja ansio­sidonnaista saavaan työttömään. Molemmilla perheillä tulojen kehitys on negatiivinen vuonna 2024.

Lapsilisiin tehdään korotuksia vuonna 2024. Näitä ovat korotukset yksinhuoltajakorotukseen, neljännen ja viidennen lapsen lapsilisään sekä alle kolmevuotiaiden lapsilisään. Esimerkkiperheistämme näillä muutoksilla on ainoastaan vaikutusta yksinhuoltajaperheen tuloihin.

Käytettävissä olevat tulot

Kaikkien palkansaajakotitalouksien verotus kevenee ensi vuonna. Veronkevennykset ovat 0,4–0,7 prosenttiyksikköä riippuen perheestä. Veronkevennykset ovat seurausta työttömyysvakuutusmaksun ja sairaanhoitomaksujen alenemisesta. Yhteenlasketut sosiaalivakuutusmaksut laskevat 1,11 prosenttiyksikköä vuonna 2024. Tuntuvia verokevennyksiä kompensoidaan 145 miljoonan euron veronkiristyksellä. Tämä vastaa työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosenttiyksikön alenemista.

Käytettävissä olevat nimelliset tulot kasvavat vuosina 2023–2025 prosentuaalisesti eniten eläkeläisellä. Tämä on seurausta vahvasta kansaneläke- ja työeläkeindeksin kehityksestä. Huonoin tilanne on ansiosidonnaista saavalla työttömällä; hänellä käytettävissä olevat tulot pienenevät vuoteen 2025 mennessä reilusti alle vuoden 2022 tason. Myöskään yksinhuoltajalla käytettävissä olevat tulot eivät pääse kasvamaan; vuonna 2025 käytettävissä olevat tulot ovat käytännössä vuoden 2022 tasossa.

Pidemmän aikavälin vuosien 2014–25 tarkastelussa työmarkkinatukea saavan työttömän käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet prosentuaalisesti eniten. Heikoin kehitys on ollut ansiosidonnaista saavalla työttömällä; vuonna 2024 tehtävät leikkaukset tiputtavat tämän esimerkin muiden esimerkkiperheiden kehityksestä.

Perhekohtaiset kulutuskorit ja inflaatio

Perheille on laskettu kulutustutkimuksen perusteella niille ominaiset kulutuskorit, joiden hintakehitys kuvaa perheiden kohtaamaa inflaatiovauhtia. Perhekohtaisten inflaatioiden perusteella perheet voidaan jakaa käytännössä kahteen eri ryhmään: asunnon omistajiin ja asunnon vuokraajiin. Kuten aiemminkin perusskenaariossamme toimihenkilöperhe on palkansaajaperheistä ainoa, jolla on asuntolainaa. Tällä kertaa teemme kuitenkin myös erillisen laskelman, jossa selvitämme miten toisenlainen asumismuoto muuttaisi hyvätuloisen perheen, toimihenkilöperheen ja työntekijäperheen ostovoiman kehitystä.

Omistusasumisen kustannusten kehitys oli vuosia vuokrien kehitystä hitaampaa. Tilanne muuttui vuonna 2021, kun omistusasumisen kustannukset lähtivät vuokria kovempaan nousuun. Kahdessa vuodessa ero on vain kasvanut; tänä vuonna omistusasumisen kustannusten inflaatiovauhti on 17 prosenttia ja vuokrien inflaatiovauhti vain kaksi prosenttia. Omistusasumisen kustannusten ja vuokrien inflaatiovauhti palaa samansuuruiseksi vuonna 2024. Siitä seuraavana vuotena omistusasumisen kustannuksiin odotetaan jopa pientä laskua.

Toimihenkilöperheen kulutuskorin hinta kasvaa lähivuosina eniten, koska toimihenkilöperheellä on nopeammin kallistuvan omistusasumisen lisäksi perus­skenaariossa ainoana esimerkkiperheenä asuntolainaa. Korkojen äkillinen kasvu vaikuttaa toimihenkilöperheen kulutuskorin inflaatiovauhtiin etenkin vuonna 2023, jolloin asuntolainojen keskikorko kolminkertaistuu. Tästä asuntolainojen korko jatkaa maltillista kasvua vielä ensi vuonna, mutta jo vuonna 2025 asuntolainojen korkokustannus kääntyy laskuun.

Työttömien kulutuskorin inflaatio on esimerkkiperheistä pienin. Iso osa työttömien kulutuksesta menee asumiseen. Näin ollen vuokra-asumisen maltillinen inf­laatiovauhti antaa suojaa omistusasujiin verrattuna. Kehitys on havaittavissa myös muilla vuokralla asuvilla esimerkkiperheillä. Näitä ovat työntekijä- ja yksinhuoltajaperhe.

Ostovoima

Käytettävissä olevat tulot ja perhekohtaisten kulutuskorien hintakehitykset määräävät yhdessä perheiden ostovoiman eli reaaliset käytettävissä olevat tulot. Vuonna 2023 ostovoima heikkenee lähes kaikilla esimerkkiperheillämme. Ainoastaan yksinhuoltajaperheellä ja ansiosidonnaista saavalla työttömällä on tänä vuonna ostovoimassa havaittavissa positiivinen kehitys. Ensi vuonna tilanne kääntyy kuitenkin päälaelleen. Lähes kaikilla esimerkkiperheillä ostovoima lähtee kasvuun vuonna 2024. Tällöin ostovoima heikkenee vain kahdella perheellä: yksinhuoltajaperheellä ja ansiosidonnaista saavalla työttömällä.

Lähivuosina ostovoima kasvaa prosentuaalisesti eniten eläkeläisperheellä. Eläkeläiset ovat niiden harvojen perheiden joukossa, joiden ostovoima on vuonna 2025 hieman vuotta 2022 korkeammalla tasolla. Tähän joukkoon kuuluvat myös työmarkkinatukea saava työtön ja työntekijäperhe. Heikointa ostovoiman kehitys on ansiosidonnaista saavalla työttömällä. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vuonna 2024 tehtävä porrastus painaa ostovoiman kehityksen voimakkaan negatiiviseksi.

Ostovoiman muutos 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Käytettävissä olevien tulojen nimellinen kehitys 2014–2025

Ostovoiman kehitys 2014–2025

Oletukset talouspolitiikasta

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat indeksitarkastukset.
• Vuonna 2024 tehdään työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosenttiyksikön alenemista vastaava veronkiristys (145 miljoonaa euroa). Kiristys toteutetaan leikkaamalla ansiokehityksen mukaista indeksitarkastusta.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti pysyy 7,38 prosentissa vuonna 2024 ja 2025.
• Työttömyysvakuutusmaksu työntekijälle laskee 0,79 prosenttiin vuonna 2024 (muutos -0,71 %-yks.). Sairausvakuutuksen päivärahamaksu laskee 0,35 prosenttiyksikköä ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,05 prosenttiyksikköä vuonna 2024.
• Työeläkeindeksi nousee 5,9 prosenttia vuonna 2024 ja 2,7 prosenttia vuonna 2025.
• Kansaneläkeindeksi nousee 5,7 prosenttia vuonna 2024 ja 2,3 prosenttia vuonna 2025. Kansaneläkeindeksiin sidotut eläkkeet ja toimeentulotuki tarkastetaan indeksin mukaisesti vuosina 2024 ja 2025. Yleiseen asumistukeen, työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan tehdään indeksijäädytykset; nämä etuudet jäävät vuoden 2023 tasolle.
• Yleiseen asumistukeen tehdään useita muutoksia vuonna 2024: tuen korvausprosentti laskee, ansiotulovähennys poistuu, perusomavastuukerroin suurenee, aikuisen kerrointa pienennetään ja lapsen kerrointa suurennetaan. Lisäksi Helsinki liitetään muuhun pääkaupunkiseutuun enimmäisasumismenoja koskevassa luokittelussa ja yleinen asumistuki omistusasumiseen lakkautetaan.
• Myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdään muutoksia vuonna 2024: omavastuupäivät lisääntyvät, työtulojen suojaosa poistuu, ansiosidonnaisen määrää porrastetaan, lapsikorotus poistuu ja työssäoloehto pitenee.
• Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tehdään viiden euron korotus vuonna 2024. Lisäksi lapsilisän määrää kasvatetaan neljännen ja viidennen lapsen osalta sekä alle kolmevuotiaiden osalta.
• Matkakuluvähennyksen määräaikainen korotus päättyy vuonna 2023. Enimmäismäärä laskee takaisin 7 000 euroon 8 400 eurosta vuonna 2024. Samalla omavastuu nousee 900 euroon.
• Asuntolainan verovähennysoikeus poistuu vuonna 2023.
• Solidaarisuusveron (kahden prosenttiyksikön korotus veroasteikossa) rajan siirto 150 000 euroon vuonna 2024.

Hyvätuloisen perheen ostovoimassa iso tiputus omistusasumisen kulujen kasvun myötä vuonna 2023

Kuva: Unsplash.com & Getty Images.

EETU EKONOMI JA OUTI OIKEUSTIETEILIJÄ

Eetu Ekonomi ja Outi Oikeustieteilijä työskentelevät molemmat yksityisellä sektorilla: Eetu analyytikkona vakuutusalan yrityksessä ja Outi lakimiehenä suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Vuonna 2023 Eetu Ekonomin kuukausitulot ovat 8 042 euroa ja Outi Oikeustieteilijän kuukausitulot ovat 6 688 euroa. Pariskunnalla ei ole lapsia ja he asuvat velattomassa 80 m² omistusasunnossa.

Kaikkien palkansaajaperheiden ansiotulojen ennustetaan kasvavan viisi prosenttia vuonna 2023, neljä prosenttia vuonna 2024 ja neljä prosenttia vuonna 2025. Ansiotason kasvu yhdistettynä sosiaalivakuutusmaksujen leikkauksiin lisää hyvätuloisen perheen nimellisiä käytettävissä olevia tuloja 4,0 prosenttia vuonna 2023 ja laskee perheen veroastetta 0,4 prosenttiyksikköä samana vuonna. Lisäksi solidaarisuusveron rajan siirto keventää hiukan hyvätuloisen perheen toisen jäsenen verotusta.

Hyvätuloisen perheen ostovoima heikkenee 5,5 prosenttia vuonna 2023 nimellisten käytettävissä olevien tulojen kasvusta huolimatta. Tähän syynä on etenkin omistusasumisen kustannusten (17,1 prosenttia vuonna 2023) sekä tavaroiden ja palveluiden (11,2 prosenttia vuonna 2023) hintojen suuri kasvu. Ostovoiman kehitys kääntyy kuitenkin kasvuun vuonna 2024, kun omistusasumisen kustannusten kehitys tasaantuu lähes vuokran kehityksen tasolle. Vuonna 2024 omistusasumisen kulut kasvavat 3,0 prosenttia ja vastaavasti vuokrat kasvavat 2,0 prosenttia. Ostovoiman positiivinen kehitys jatkuu myös vuonna 2025, kun yleinen inflaatiovauhti heikkenee reilusti alle ansiotason kehityksen.

Hyvätuloisen perheen tulokehitys 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Ostovoiman muutos 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Talousympäristö

• Perheen palkkatulot kasvavat 5,0 prosenttia vuonna 2023, 4,0 prosenttia vuonna 2024 ja 4,0 prosenttia vuonna 2025.
• Omistusasumisen vuonna 2021 kasvuun lähteneet kustannukset jatkavat entistä vahvempaa kasvua vuonna 2023, mutta kehitys kääntyy laskuun vuonna 2025.

Politiikkatoimenpiteet

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat inflaatiotarkastukset.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,38 prosenttia vuonna 2023.
• Matkakuluvähennyksen määräaikainen korotus päättyy vuonna 2023. Enimmäismäärä laskee takaisin 7 000 euroon 8 400 eurosta vuonna 2024. Samalla omavastuu nousee 900 euroon.
• Solidaarisuusveron (2 prosenttiyksikön korotus veroasteikossa) raja siirretään 150 000 euroon vuonna 2024.

Korkojen kasvu iskee toimihenkilöperheen ostovoimaan

Kuva: iStock.

IIRO INSINÖÖRI JA SALLA SAIRAANHOITAJA

Iiro Insinöörin ja Salla Sairaanhoitajan perheeseen kuuluu pariskunnan lisäksi kaksi kouluikäistä lasta. Iiro työskentelee yksityisellä sektorilla teknologia-alan yrityksessä. Salla työskentelee sairaanhoitajana kuntasektorilla. Vuonna 2023 Iiron kuukausitulot ovat 4 813 euroa ja Sallan kuukausitulot ovat 3 560 euroa kuukaudessa. Perhe asuu 80 m² omistusasunnossa, josta heillä on 150 000 euroa asuntovelkaa.

Kuten hyvätuloisen perheen, myös toimihenkilöperheen nimelliset käytettävissä olevat tulot kasvavat suotuisan ansiokehityksen ja veronkevennysten myötä tarkasteluajanjaksolla. Perheen saamat ainoat tulonsiirrot ovat kahden lapsen lapsilisät. Niihin kohdistuvilla korotuksilla ei ole kuitenkaan vaikutusta toimihenkilöperheen lapsilisien määrään.

Toimihenkilöperheen kokema inflaatiovauhti on kaikista esimerkkiperheistämme suurin. Tähän pääsyynä on toimihenkilöperheen asuntolaina ja sen maksuun vaikuttavat korot. Muilla esimerkkiperheillämme ei ole asuntolainaa perusskenaariossa. Korkojen räjähdysmäinen kasvu (yli 200 prosenttia vuonna 2023) lähes romahduttaa toimihenkilöperheen ostovoiman kehityksen vuonna 2023; ostovoima heikkenee toimihenkilöperheellä 8,6 prosenttia tänä vuonna. Toimihenkilöperheen ostovoiman kehitys palaa kuitenkin positiiviseksi vuosina 2024 ja 2025. Tätä edesauttaa sekä asuntolainan korkojen että omistusasumisen kustannusten kehityksen tasaantuminen vuonna 2024 ja kääntyminen negatiiviseksi vuonna 2025.

Toimihenkilöperheen tulokehitys 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Ostovoiman muutos 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Talousympäristö

• Perheen palkkatulot kasvavat 5,0 prosenttia vuonna 2023, 4,0 prosenttia vuonna 2024 ja 4,0 prosenttia vuonna 2025.
• Omistusasumisen vuonna 2021 kasvuun lähteneet kustannukset jatkavat entistä vahvempaa kasvua vuonna 2023, mutta kehitys kääntyy laskuun vuonna 2025.
• Asuntolainojen keskikorko kolminkertaistuu vuonna 2023.

Politiikkatoimenpiteet

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat inflaatiotarkastukset.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,38 prosenttia vuonna 2023.
• Asuntolainan verovähennysoikeus poistuu vuonna 2023.
• Matkakuluvähennyksen määräaikainen korotus päättyy vuonna 2023. Enimmäismäärä laskee takaisin 7 000 euroon 8 400 eurosta vuonna 2024. Samalla omavastuu nousee 900 euroon.

Vuokralla-asuminen suojaa työntekijäperheen ostovoiman kehitystä edelleen

Kuva: iStock.

VILLE VARASTOTYÖNTEKIJÄ JA MAIJA MYYJÄ

Ville Varastotyöntekijän ja Maija Myyjän perheeseen kuuluu kaksi alle kouluikäistä lasta. Perheen molemmat vanhemmat työskentelevät yksityisellä sektorilla: Ville maahantuontiyrityksen varastossa ja Maija eläinkaupan myyjänä. Vuonna 2023 Villen kuukausitulot ovat 2 832 euroa ja Maijan kuukausitulot ovat 2 683 euroa. Perhe asuu 80 m² vuokra-asunnossa.

Työntekijäperheen nimellistulot kasvavat muiden palkansaajaperheiden tavoin vuosina 2023–2025. Lisäksi perheen veroprosentti pienenee; vuonna 2024 työntekijäperheen verotus kevenee 0,7 prosenttiyksikköä. Ainoat perheen saamat tulonsiirrot ovat kahden lapsen lapsilisät. Niihin kohdistuvilla korotuksilla ei ole kuitenkaan vaikutusta työntekijäperheen lapsilisien määrään.

Nimellistulojen positiivisesta kehityksestä huolimatta perheen ostovoima laskee vuonna 2023 hyvätuloisen ja toimihenkilöperheen tavoin. Ostovoiman lasku on näihin perheisiin nähden kuitenkin varsin maltillinen; 1,3 prosenttia. Tätä selittää osakseen työntekijäperheen asumismuoto; perhe asuu omistusasunnon sijaan vuokra-asunnossa. Vuokrat nousevat vuosina 2023–2025 2,0–3,0 prosenttia vuodessa. Vuoden 2023 osalta tämä laskee työntekijäperheen kohtaaman inflaation noin viiteen prosenttiin. Vuosina 2024–25 työntekijäperheen ostovoiman kehitys kääntyy positiiviseksi. Ostovoiman kasvu vuonna 2025 jää kuitenkin omistusasujia pienemmäksi vuokratason kasvaessa omistusasumisen kustannuksia nopeammin.

Työntekijäperheen tulokehitys 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Ostovoiman muutos 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Talousympäristö

• Perheen palkkatulot kasvavat 5,0 prosenttia vuonna 2023, 4,0 prosenttia vuonna 2024 ja 4,0 prosenttia vuonna 2025.
• Vuokrat nousevat 2,0 prosenttia vuonna 2023, 2,0 prosenttia vuonna 2024 ja 3,0 prosenttia vuonna 2025.

Politiikkatoimenpiteet

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat inflaatiotarkastukset.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,38 prosenttia vuonna 2023.
• Matkakuluvähennyksen määräaikainen korotus päättyy vuonna 2023. Enimmäismäärä laskee takaisin 7 000 euroon 8 400 eurosta vuonna 2024. Samalla omavastuu nousee 900 euroon.

Yksinhuoltajaperheen ostovoima kärsii yleisen asumistuen muutoksista

Kuva: Anthony Wade, Unsplash.

SARI SIIVOOJA

Sari Siivooja on yhden lapsen yksinhuoltaja. Sari työskentelee siivousalan yrityksessä yksityisellä sektorilla. Vuonna 2023 Sarin kuukausitulot ovat 2 382 euroa. Ansiotulojen lisäksi Sarille maksetaan lapsilisää, asumistukea ja elatustukea. Sari ja hänen kouluikäinen lapsensa asuvat 60 m² vuokra-asunnossa.

Yksinhuoltajaperheen nimellistuloissa tapahtuu monen suuntaisia muutoksia tarkasteluajanjakson aikana. Bruttotulot kasvavat yleisen ansiotason mukana. Myös verotus kevenee muiden palkansaajaperheiden tavoin vuonna 2024. Palkkatulojen lisäksi yksinhuoltajaperhe saa kolmea eri tulonsiirtoa: lapsilisää, elatustukea ja yleistä asumistukea. Vuosina 2023 ja 2024 lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tehdään viiden euron korotukset. Kansaneläkeindeksiin sidottuun elatustukeen tehdään vuonna 2024 indeksijäädytys. Suurin muutos tapahtuu yksinhuoltajaperheen saaman yleisen asumistuen määrässä; asumistukeen tehtävät leikkaukset pudottavat asumistuen määrää reilusti vuosina 2024 ja 2025. Tämän takia yksinhuoltajaperheen nimellistulot laskevat vuosina 2024–25.

Yksinhuoltajaperheen ostovoima nousee hieman vuonna 2023. Nimellistulojen lasku seuraavina vuosina kääntää ostovoiman kehityksen kuitenkin reilun negatiiviseksi vuosina 2024–25.

Yksinhuoltajaperheen tulokehitys 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Ostovoiman muutos 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Talousympäristö

• Perheen palkkatulot kasvavat 5,0 prosenttia vuonna 2023, 4,0 prosenttia vuonna 2024 ja 4,0 prosenttia vuonna 2025.
• Vuokrat nousevat 2,0 prosenttia vuonna 2023, 2,0 prosenttia vuonna 2024 ja 3,0 prosenttia vuonna 2025.

Politiikkatoimenpiteet

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat inflaatiotarkastukset.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,38 prosenttia vuonna 2023.
• Yleiseen asumistukeen tehdään useita muutoksia vuonna 2024.
• Matkakuluvähennyksen määräaikainen korotus päättyy vuonna 2023. Enimmäismäärä laskee takaisin 7 000 euroon 8 400 eurosta vuonna 2024. Samalla omavastuu nousee 900 euroon.
• Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tehdään viiden euron korotukset vuosina 2023 ja 2024.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksella suuri  negatiivinen vaikutus ostovoimaan

Kuva: Jonáš Sanislo, Pixabay.

TOMI TYÖTÖN / TEEMU TYÖTÖN

Teemu Työtön on ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava, konepajateollisuusalalta työttömäksi jäänyt mies. Teemulle maksetaan päivärahaa entisen kuukausipalkan (3 526 euroa vuonna 2023) perusteella.

Tomi Työtön puolestaan on työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukea saava työtön. Tomin saamat nettotulonsiirrot ovat 1 301 €/kk vuonna 2023.

Sekä Teemu että Tomi asuvat yksin 40m² vuokra-asunnossa.

Työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukea saavan Tomin nimellisansioiden kehitys on tasaisen positiivinen vuosina 2023–2025. Työmarkkinatuki jäädytetään ja yleiseen asumistukeen tehdään monia heikennyksiä vuonna 2024. Tomi saa näiden etuuksien lisäksi toimeentulotukea, mikä kompensoi kahden edellä mainitun tuen pienentymisen täysimääräisenä. Lisäksi toimeentulotuki on vuonna 2024 tehtävän kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksijäädytyksen ulkopuolella; näin ollen tulonsiirtojen yhteenlaskettu määrä kasvaa koko tarkasteluajanjakson aikana.

Ansiosidonnaista saavaa työtöntä koskevan laskelman tulkinta poikkeaa muiden laskelmiemme tulkinnasta. Muissa tapauksissa laskelmamme kuvaavat yhden, samana säilyvän perheen tulojen ja ostovoiman kehitystä. Tällainen tulkinta ei ole järkevä ansiosidonnaista päivärahaa saavan Teemu Työttömän kohdalla, koska ansiosidonnaisen päivärahan kesto on rajoitettu neljäänsataan työpäivään. Siksi Teemu Työtöntä koskeva laskelma kuvaa ansiosidonnaista saavan, Teemu Työtöntä muistuttavan työttömän keskimääräistä ostovoimakehitystä. Ansiosidonnaisen rajallisen keston ohella todellisten työttömien ansiokehitys jää Teemun ansiokehitystä heikommaksi siksikin, että myöhemmin työttömiksi jääneiden keskimääräiset työttömyyttä edeltävät ansiot ovat suuremmat kuin aiemmin työttömiksi jääneiden.

Teemun nimellistulot nousevat vuonna 2023, mutta romahtavat vuosina 2024–2025 ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehtävän porrastuksen myötä. Merkittävä tekijä Teemun tulojen kehityksen taustalla on ansiosidonnaiseen päivärahaan vaikuttava aikaisempien työtulojen kasvu ansiotasoindeksin mukaan.

Työttömien kokema inflaatiovauhti vastaa varsin hyvin muiden vuokralla asuvien inflaatiota. Työttömän kokema inflaatio on vuosina 2023–2024 kaikista perheistä pienintä. Työmarkkinatukea saavan ostovoima heikkenee kuluvana vuonna, mutta kääntyy nousuun vuosina 2024–2025. Ansiosidonnaista saavan työttömän ostovoiman kehitys on juuri päinvastainen: vuosina 2024–2025 ostovoima heikkenee reilusti edellisten vuosien poikkileikkauksiin nähden.

Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olevan työttömän tulokehitys 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Työmarkkinatuella olevan työttömän tulokehitys 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Ostovoiman muutos 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Talousympäristö

• Vuokrat nousevat 2,0 prosenttia vuonna 2023, 2,0 prosenttia vuonna 2024 ja 3,0 prosenttia vuonna 2025.

Politiikkatoimenpiteet

• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,38 prosenttia vuonna 2023.
• Yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdään useita muutoksia vuonna 2024.
• Useita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia jäädytetään vuonna 2024.

Eläkeläispariskunnan ostovoiman kehitys esimerkkiperheistä paras

Kuva: iStock.

EINO JA EILA ELÄKELÄINEN

Eino ja Eila Eläkeläinen ovat eläkkeellä oleva pariskunta, jonka neljä aikuista lasta ovat muuttaneet pois kotoa ja perustaneet omat perheet. Eino saa vuonna 2023 keskimääräistä työeläkettä (2 331 €/kk) ja Eila saa kansaneläkettä (654 €/kk) sekä takuueläkettä (268 €/kk). Pariskunta asuu velattomassa 60m2 omistusasunnossa.

Työ- ja kansaneläkeindekseihin vuosina 2023–2024 tehtävät tarkastukset ovat ansiotason kehitystä suurempia. Nämä kasvattavat kyseisiin indekseihin sidottuja eläkkeitä. Eläkeläispariskunta ei saa muita tulonsiirtoja eläkkeiden lisäksi. Eläkkeiden suurista korotuksista huolimatta eläkeläispariskunnan ostovoima heikkenee 2,2 prosenttia vuonna 2023. Tämä on seurausta eläkeläispariskunnan kohtaamasta korkeasta inflaatiosta; omistusasumisen kustannusten nousu vaikuttaa negatiivisesti myös eläkeläisiin. Vuosina 2024–2025 eläkeläispariskunnan ostovoima lähtee taas kasvuun. Kokonaisuudessaan eläkeläispariskunta pärjää esimerkkiperheistämme parhaiten. Ostovoiman kehitys koko ennusteen osalta (vuosina 2023–2025) on 3,7 prosenttia.

Eläkeläispariskunnan tulokehitys 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Ostovoiman muutos 2014–2022 (keskimäärin), 2023, 2024 ja 2025

Talousympäristö

• Työeläkeindeksi nousee 6,2 prosenttia vuonna 2023, 5,9 prosenttia vuonna 2024 ja 2,7 prosenttia vuonna 2025.
• Omistusasumisen vuonna 2021 kasvuun lähteneet kustannukset jatkavat entistä vahvempaa kasvua vuonna 2023, mutta kehitys kääntyy laskuun vuonna 2025.

Politiikkatoimenpiteet

• Indeksisidonnaiset tulonsiirrot kasvavat kansaneläkeindeksin mukaisesti 6,1 prosenttia vuonna 2023, 5,7 prosenttia vuosina 2024 ja 2,3 prosenttia vuonna 2025.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,38 prosenttia vuonna 2023.

Kuva: Ahmet Kurt, Unsplash.

Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan ansiotulojen, tulonsiirtojen, verojen ja veronluonteisten maksujen kehitystä sekä niiden vaikutusta erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin sekä sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset saatuihin tulonsiirtoihin sekä verovähennyksiin. Nämä laskelmat on tehty 13.10.2023 käytettävissä olleilla tiedoilla ja oletuksilla.

Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalouskohtaiset kulutuskorit, mikä mahdollistaa esimerkkiperheiden kohtaamien erisuuruisten inflaatiovauhtien vaikutuksen huomioimisen laskettaessa perheiden ostovoiman kehitystä. Tämän vuoden esimerkkiperhelaskelmat kattavat vuodet 2014–2025.

Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia. Kotitalouksista neljä edustaa erilaisia palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulutustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia.

Liitetaulukko 1. Esimerkkiperhelaskelmien oletukset

Liitetaulukko 2. Hyvätuloisen pariskunnan tulojen kehitys

Liitetaulukko 3. Toimihenkilöperheen (2 lasta) tulojen kehitys

Liitetaulukko 4. Työntekijäperheen (2 lasta) tulojen kehitys

Liitetaulukko 5. Pienipalkkaisen yksinhuoltajaperheen (1 lapsi) tulojen kehitys

Liitetaulukko 6. Yksinasuvan työmarkkinatuella olevan työttömän tulojen kehitys

Liitetaulukko 7. Yksinasuvan ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olevan työttömän tulojen kehitys

Liitetaulukko 8. Eläkeläispariskunnan tulojen kehitys