Oi näitä päiviä: kelapäivä, työpäivä ja palkkapäivä
VM:n äskettäin julkistamien, kustannuskilpailukyvyn parantamiseen liittyvien taustamuistioiden joukossa olevassa Muistiossa VM/BO/RY (3. versio) 30.9.2015 sivulla 8 lukee: ”Böckerman ym. (2015) mukaan keskimääräinen sairauspäivärahan korvaustaso on 62 % (palkasta). Koska sairauspäivärahaa maksetaan useammin kuin palkkaa, työpäivää kohti laskettuna korvausaste on korkeampia. Soveltamalla jälleen muuntokertoimia arvioidaan, että tämä tarkoittaa 88 %:n korvausastetta työpäivää kohti.”
Koska Valtiovarainministeriön budjettiosaston nimissä julkaistussa muistiossa mainitaan tutkimuksemme, kommentoin lainaamaani kappaletta. Jätän 3:sta 13:sta sivuun (siis yli nelikertaiseksi) alle kuukaudessa kasvaneen muistion muut osat muiden kommentoitaviksi.
Ensinnäkään Muistiossa viitatussa tutkimuksessamme ei ole lukua keskimääräisestä sairauspäivärahan korvaustasosta.
Lisäksi tästä johdettu luku ”88 %:n korvausaste työpäivää kohti” on laskettu väärin. Lainauksessa muuntokerroin viittaa siihen, miten Kelan arkipäivät (304 päivää/vuosi) muunnetaan työpäiviksi, joko 214 päivää/vuosi muistion taulukon 1 mukaan tai 206 päivää/vuosi taulukon 2 mukaan. Lukija voi valita haluamansa.
Tosin tällä ei ole mitään väliä, sillä sekä palkka että päiväraha lasketaan vuositietojen perusteella. Päivärahaetuus lasketaan tiettynä prosenttina – aluksi 70 %, jonka jälkeen lisäetuus portaittain alenee (paloittain lineaarisen kaavan perusteella) vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta. Siis päivärahaetuuden perustana on (10 arkipäivän omavastuuajan jälkeen) joka arkipäivältä 1/300 vuosipalkasta, ja sitä maksetaan joka arkipäivältä (Kelan 304 päivää).
Vaikka ”sairauspäivärahaa maksetaan useammin kuin palkkaa”, on myös vuosipalkka jaettu useammalle päivälle (300) kuin todellisia työpäiviä on. Näin myös ”työpäivää” kohti laskettu (kertoimella korjattu) palkka olisi saman verran suurempi kuin (kertoimella korjattu) päiväraha on ”työpäivää” kohti laskettuna. Korvausaste on siis aivan sama kun tuo ”Böckerman ym. (2015) mukainen” x prosenttia, jota emme siis tietäneet. (Ainoa ero syntyy siitä että arkipäiviä on 304 mutta vuosipalkan jakajana on 300.) Esimerkiksi minulle palkkaa maksetaan vain kerran kuussa. Tämäkään ei vaikuttaisi laskelmaan millään tavalla, jos korvausaste laskettaisiin palkkapäivilleni (12 vuodessa).
Lisäksi muistiossa käytetään rohkeasti hyväksi estimoimaamme päivärahajakson keston joustoestimaattia. Koska joustoa sovelletaan tilanteeseen, jossa korvausastetta alennetaan jakson (omavastuulliselta) alkuosalta ja mitä tutkimuksemme ei lainkaan käsittele, kehotan muistion laatijoita tutustumaan edellisessä blogikirjoituksessani viittaamaani artikkeliin.
