Matkailijoista tuli tahtomattaan Välimeren maiden korottomia luotottajia
Koronaepidemia vei turistit Välimeren maista, myös niistä, joissa taudin leviäminen onnistuttiin pysäyttämään lähes kokonaan jo alkumetreillä. Epidemia saapui salakavalasti ja levisi nopeasti, ja Etelä-Euroopan maat olivat etulinjassa ottamassa uutta tautia vastaan. Pohjolan maat saivat peesaajan edun. On oikein, että Euroopan unioni on ryhtynyt toimiin koronasta eniten kärsineiden maiden auttamiseksi.
Välimeren maat eivät suinkaan odota EU:n tukipakettia toimettomina, vaan ovat jo ryhtyneet paikkailemaan koronakriisin tuhoja. Matkailualan asema näissä maissa on vaikea, sillä lukemattomat peruutukset ja matkustusrajoitukset ovat vieneet koko sektorin akuuttiin likviditeettikriisiin. Sen lievittämiseksi Kreikan parlamentti on valtuuttanut yritykset muuttamaan yksipuolisesti varattujen matkojen ehtoja, ja korvaamaan aikavälillä 25.2.-30.9.2020 peruuntuneet matkat lahjakorteilla (Government Gazette, Issue A’ 84, 13.4.2020). Kuluttajan ei siis ole mahdollisuutta vaatia rahoja takaisin peruuntuneista matkoista, vaan hyvitys on hyväksyttävä lahjakortin muodossa. Myös Italia salli lahjakorttien käytön koronaepidemian hoitamiseksi säädetyn Cura Italian puitteissa (Gazzetta Uffiziale 17.3.2020).
Koronan takia peruuntuneiden matkojen ostajista on siis kaikessa hiljaisuudessa tullut Välimeren maiden korottomia luotottajia. Ottaen huomioon, kuinka suuri toimiala turismi on Välimeren maissa, lainattujen rahojen kokonaissumma lienee huomattava.
Kuluttajanoikeuksien kaventaminen on vastoin EU-lainsäädäntöä, joka vaatii, että matkailijoilla tulisi olla oikeus saada koronan takia peruuntuneista matkoista rahat takaisin. Lahjakortin hyväksymisen pitäisi olla vapaaehtoista, mistä ovat muistuttaneet Euroopan komissio ja kansalliset kuluttajajärjestöt Italiassa ja Kreikassa. Niiden mukaan kuluttajien oikeuksia ei pitäisi polkea kriisin varjolla.
Jatkon kannalta maiden yksipuolinen päätös pakottaa kuluttajat hyväksymään lahjakortti korvauksena merkitsee, että matkailijat ottavat taloudellisen riskin matkoja varatessaan. Jos kuluttajat eivät luota saavansa rahojaan takaisin peruuntuvista matkoista, ja riski uusista tautiryppäistä säilyy, matkailu ei elvy, vaikka esimerkiksi Kreikka jo kovasti houkuttelee turisteja rannoilleen.
Etelä-Euroopan vajoaminen syvään taantumaan tai ajautuminen rahoituskriisiin heikentäisi myös Euroopan ja Suomen taloutta, ja EU-tasolla koordinoiduilla toimenpiteillä koko maanosan taloutta voidaan auttaa pääsemään nopeammin jaloilleen. Unionimaiden yksipuolisesti tehdyt, yhteisen lainsäädännön vastaiset ja itseä muiden kustannuksella hyödyttävät päätökset sen sijaan heikentävät luottamusta, sillä kansalaiset kamppailevat toimeentulonsa kanssa myös Pohjois-Euroopan maissa. Pohdinta siitä, kuinka paljon, keneltä, kenelle ja miten, pitää tehdä avoimesti ja yhteistuumin. Vain näin voidaan päästä aidosti koordinoituun päätöksen, joka ei jää jatkossa hiertämään maiden välejä.