Maastamuutto ja työvoimapolitiikka
Tutkimus käsittelee Suomesta Ruotsiin suuntautunutta maastamuuttoa ja sen taloudellisia seurauksia. Aluksi maastamuuttoa pidettiin jopa hyödyllisenä työllisyysongelman lievittäjänä, mutta 1960-luvun kuluessa asenne muuttui muuttoaaltojen kasvaessa räjähdysmäisesti. 1970-luvulle tultaessa Suomi kohtasi uhkaavan työvoimapulan. Vuonna 1972 Ruotsissa työskenteli noin 110 000 Suomen kansalaista, mikä merkitsi mittavaa inhimillisen pääoman siirtymää — laskennallisesti noin yhdeksän miljardin markan arvosta.
Maastamuuton haitat ovat moninaiset: se heikentää työvoiman määrää ja laatua, kasvattaa alueellisia eroja erityisesti itä- ja pohjoisosissa, ja vie mukanaan työvoimaa, veronmaksajia ja taloudellisen kasvun edellytyksiä. Maastamuuttajista valtaosa on parhaassa työiässä olevia nuoria, mikä rasittaa erityisesti jo ennestään heikompien kehitysalueiden tilannetta.
Tutkimus pyrkii selvittämään maastamuuton syitä ja yhteyksiä laajempiin talous- ja yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin sekä arvioimaan työvoimapoliittisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi.
- ISSN: 0358-5980
- ISBN: 951-9281-00-2
