Maailma naisille vähän paremmaksi talousuutisia lukemalla
Naisten ja miesten palkkaeroa koskevasta keskustelusta tulee usein hivenen avuton tunne, ikään kuin naiset olisivat enimmäkseen riippuvaisia yhteiskunnan armopaloista. Todellisuus ei ole kuitenkaan ihan näin synkkä, vaan on useita asioita, joilla naiset voivat itse parantaa omaa taloudellista asemaansa. Tällaisia ovat esimerkiksi talousuutisten seuraaminen sekä matemaattis-luonnontieteellisten ja teknologiataitojen (eli ns. STEM-aineiden) opettelu. Taloudellinen lukutaito on tärkeää, koska elämässä voi tapahtua ikäviäkin yllätyksiä. Mahdollisimman hyvä kyky hoitaa omia raha-asioita ja ennakoida tulevaa parantaa omaa elämää. STEM-aineet puolestaan näkyvät suoraan palkkapussissa.
Bucher et al. (2014) esittelevät huolestuttavia lukuja naisten talousosaamisesta Yhdysvalloista, Alankomaista ja Saksasta: kautta linjan naisilla on vähemmän oikeita vastauksia taloudellista lukutaitoa mittaavissa testeissä. Tilanne ei juuri muutu edes, kun asiaa katsotaan ikäluokittain, vaikka luulisi, että kulttuurin muutoksen ansiosta nuoremmat naiset olisivat talousasioista perillä paremmin kuin vanhemmat sukupolvet.
Perheiden sisällä saattaa toki edelleen vallita sellainen työnjako, että nainen päättää delegoida talousasiat miehelle. Tätä hypoteesia vastaan puhuu kuitenkin se, että tulokset eivät muutu, kun katsotaan naimattomia naisia: eronneiden naisten, sinkkunaisten tai naispuolisten leskien talousosaaminen ei ole parempaa kuin naimisissa olevien naisten. Artikkelin kirjoittajat referoivat muitakin asiaa käsitteleviä tutkimuksia, ja ilmiö näyttää yleismaailmalliselta. Myös Kalmin ja Ruuskasen (2016) Suomea kuvaavassa artikkelissa naisilla on miehiä enemmän ongelmia taloudellisessa tai vakuutustietämyksessä.
Itse selvitin Suomen tilannetta Elon ja Rapelin (2008) keräämän Yhteiskuntatutkimus-aineiston avulla. Aineisto sisältää taustamuuttujia, kysymyksiä politiikkaa koskevista mielipiteistä sekä politiikka- ja taloustietämystä mittaavia kysymyksiä, joista viimeksi mainittuihin on olemassa yksi oikea vastaus. Neljä osaamista mittaavaa kysymystä käsittelee taloutta eli oman kunnan veroprosenttia, valtion budjetin kokoa, inflaation määritelmää ja veroprogression määritelmää.
Kun naiset arvioivat kuntansa veroprosenttia, arviointivirhe on 0,25–0,28 prosenttiyksikköä isompi kuin miehillä, ja ero on tilastollisesti merkitsevä. Naiset tapaavat arvioida veroprosentin ennemmin liian suureksi kuin pieneksi. Naisten todennäköisyys vastata väärin budjetin kokoa, inflaation määritelmää tai progressiivisuuden määritelmää koskevaan kysymykseen on 8–14 prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä, ja tämäkin ero on tilastollisesti merkitsevä. Tulokset eivät muutu, vaikka koulutus, ikä, siviilisääty, lasten määrä kotitaloudessa, kotitalouden yhteenlasketut tulot ja puoluekanta vakioidaan.
Myönteistä kuitenkin on, että sukupuolten välillä ei ole eroa osaamisessa, kun katsoin Ylen vuoden 2012 kuntavaalikoneaineiston ainoaa talousosaamista mittaavaa kysymystä: kuinka moni ehdokas olisi ollut valmis nostamaan kiinteistöveroa niissä kunnissa, joissa se oli jo lain sallimassa maksimissaan? Tämä viittaa siihen, että naisten talousosaaminen yltää samalle tasolle kuin miesten, kun naiset ovat kiinnostuneita asiasta. (Yhteiskuntatutkimuksessa ei kysytä talouskiinnostuksesta ollenkaan, vain politiikasta. Miehiä politiikka kiinnostaa enemmän kuin naisia, ja ero on tilastollisesti merkitsevä.)
Schrøter Joensen ja Skyt Nielsen (2016) puolestaan tutkivat, kuinka tanskalainen versio pitkästä matematiikasta vaikutti naisten uranäkymiin (kausaalisesti), ja tulokset olivat lupaavia. Pitkän matematiikan tehneiden tyttöjen ansiot 9–18 vuotta lukion loppumisen jälkeen olivat selvästi korkeammat. Tämä johtui sekä pidemmälle kouluttautumisesta että pääainevalintojen muutoksista. Tuloja nostivat myös selvästi suurempi todennäköisyys työllistyä yksityiselle sektorille ja lievästi suurempi korkeiden johtotehtävien todennäköisyys. Mielenkiintoista on myös se, että vaikka pitkä matematiikka paransi myös poikien ansioita, kerroin oli itse asiassa pienempi kuin tytöillä. Naisen kruunu ei siis näytä jäävän jälkeen miehen kruunusta STEM-aloilla.
Mutta jäikö pitkä matematiikka tekemättä? Allekirjoittanut on tapausesimerkki siitä, että vielä yliopistossakin ehtii suuntautua kvantitatiivisiin opintoihin, jopa väitellä niistä. Lisäksi voin omasta kokemuksesta sanoa, että ainakin taloustiede on luovaa ja siinä pohditaan käytännöllisiä sovelluksia.