Jani Ollikaisen väitös: Ammatillisen koulutuksen uudistukset eivät ole pysyneet työelämän muutoksen vauhdissa
Ammatillinen koulutus on kokenut merkittäviä muutoksia 70-luvun peruskoulu-uudistuksesta lähtien. Laboren erikoistutkija Jani Ollikaisen (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) valmistunut väitöstutkimus perehtyy aiheeseen koulutuksen taloustieteen näkökulmasta neljässä artikkelissa. Ne tarkastelevat ammatillisen koulutuksen, inhimillisen pääoman kehityksen sekä työmarkkinoiden yhteyttä yli elinkaaren.
KTM Jani-Petteri Ollikainen perehtyy taloustieteen väitöstutkimuksessaan ammatillisen koulutuksen muutoksiin ja vaikutuksiin työelämässä. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, joiden aiheet luotaavat läpi eri näkökulmia vuosikymmenten varrelta.
Ensimmäinen artikkeli selvittää, miten Suomen 1970-luvun peruskoulu-uudistus vaikutti pitkällä aikavälillä työllisyyteen ja tuloihin. Vanhaan kansakouluun verrattuna peruskoulussa oppilaat jaettiin myöhemmin ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen, ja akateemisten oppiaineiden määrää lisättiin.
Aiemmissa taloustieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että yleissivistävään koulutukseen verrattuna ammatillinen koulutus auttaa oppilaita siirtymään helpommin työelämään. Työn murroksen myötä ammatillisen koulutuksen tuottama verrattain kapeampi osaaminen voi kuitenkin johtaa myöhemmällä uralla vaikeampiin työllisyysnäkymiin, jos osaaminen ei enää vastaakaan työmarkkinoiden vaatimuksia.
”Havaitsin vastaavanlaisen ilmiön myös Suomessa peruskoulu-uudistuksen seurauksena. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että uudistuksella oli negatiivinen vaikutus työllisyyteen työuran alkuvaiheessa, mutta positiivinen vaikutus myöhemmällä uralla”, Ollikainen kertoo.
Ammatillisen koulutuksen joustavuutta on myöhemmin yritetty lisätä avaamalla väyliä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopintoihin.
Toinen artikkeli tutkii Suomessa vuosina 1999–2001 toteutetun ammatillisen koulutuksen uudistuksen seurauksia. Uudistus pidensi aiemmat kaksivuotiset tutkinnot kolmevuotisiksi, jolloin kaikki ammatillisen tutkinnon suorittaneet saivat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Koulutuksen työelämävastaavuutta lisättiin sisällyttämällä opintoihin pakollinen työharjoittelujakso.
”Tutkimuksessa ei havaittu uudistuksen lisänneen oppilaiden jatko-opintoihin osallistumista tai parantaneen heidän työmarkkinatulemiaan. Tulokset kuitenkin osoittavat uudistuksen johtaneen suurempaan todennäköisyyteen keskeyttää opinnot, mikä selittynee tutkintojen suorittamiseen vaaditun ajan kasvulla.”
Kaksi muuta artikkelia käsittelivät niin ikään koulutuksen vaikutuksia työelämään eri elämänvaiheissa. Toinen artikkeli tarkasteli jatkuvaa oppimista ja ryhmävalmennuksen vaikutuksia korkeakouluopintoihin osallistumisen todennäköisyyteen työelämän myöhemmässä vaiheessa. Neljäs ja viimeinen artikkeli puolestaan arvioi ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen vaikutusta Puolustusvoimien peruskokeissa mitattuihin kognitiivisiin kykyihin ja persoonallisuuspiirteisiin.
—
KTM Jani-Petteri Ollikaisen taloustieteen väitöskirja Essays on Vocational Education, Human Capital, and the Life Cycle tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 14.1.2022 klo 12-16. Vastaväittäjänä toimii professori Ludger Woessmann (University of Munich) ja kustoksena apulaisprofessori Mika Haapanen.
Ollikaisen väitöskirja on julkaistu sähköisenä täällä.
Väitöstilaisuutta voi seurata suorana tämän linkin kautta. Tilaisuuden lopuksi yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ottamalla yhteyttä kustoksen puhelinnumeroon +358405767800.
Ollikainen kirjoitti ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta vuonna 2012. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi (taloustiede) Jyväskylän yliopistosta vuonna 2016. Ollikainen työskentelee erikoistutkijana Työn ja talouden tutkimus LABOREssa. Jatko-opintojensa aikana hän on toiminut tutkimusharjoittelijana Talouspolitiikan arviointineuvostossa ja väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Ollikaisen väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto ja Yrjö Jahnssonin säätiö.