Imperfect Competition and Export Demand

Työpapereita 118 Juha Honkatukia

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hintakilpailukyvyn eri indikaattoreita käyttäen Suomen länsiviennin kysyntää läntisissä kauppakumppaneissamme. Vientiteollisuuden markkinavoimaa tarkastellaan ristikkäiskaupan teorian ja estimoidun kysynnän perusteella. Kysyntää tarkastellaan sekä koko teollisuuden että toimialojen oslta. Nämä tarkastelut suoritetaan kauppakumppaneittain. Suuri osa teollistuneitten maitten välisestä kaupasta koostuu differentioitujen väli- ja lopputuotteiden kaupasta. Sekä vienti että tuonti tuoteryhmittäin koostuvat pitkälti samankaltaisista tuotteista, tuotteiden ollessa eri versioita samantyyppisestä perushyödykkeestä. Eri tuotteiden valmistajilla on jonkin verran markkinavoimaa – kilpailu on epätäydellistä – siitä syystä, että tuoteversiot ovat epätäydellisiä substituutteja toisilleen. Tällaista kaupan rakennetta kutsutaan ristikkäiskaupaksi. Yrityksen hintakilpailukyky on keskeisen tärkeä osa sen viestimenestyksen kannalta ristikkäiskaupassa: kilpailun ollessa epätäydellistä myyntiä voi kasvattaa aggressiivisella hinnoittelulla. Missä määrin tämä on mahdollista, riippuu siitä, kuinka epätäydellistä kilpailu on, toisin sanoen, kuinka suuri on yritysten markkinavoima. Markkinavoimaan vaikuttaa usea kysyntätekijä. Yrityksen markkinavoima on suuri silloin, kun sen tuotteelle ei ole saatavissa kovin läheisiä tuotteita, kun tuotedifferentiaation aste on korkea. Tällöin yritys voi hinnoitella korkeammalla katteella. Kilpailevin tuotteiden määrä ja sen muutokset saattavat olla tärkeä tekijä markkinavoiman määräytymisessä. Odotukset kilpailijoiden käyttäytymisestä vaikuttavat yrityksen käsitykseen markkinavoimastaan samansuuntaisesti. Markkinavioma voi myöskin vaihdella markkinoittain. Hintakilpailukykyä kuvataa useilla eri indikaattoreilla. Huomattavaa on, että näiden tulkinta ristikkäiskaupan kehikossa poikkeaa täydellisen kilpailun malleissa tavatusta: jälkimmäisessä tapauksessa yritys ottaa maailmanmarkkinahintaan annettuna, edellisessä yritys valitseen tuotteensa hinnan. Esimerkiksi yksikkötyökustannukset kuvaavat siten hinnanottajalle jäävää voittomarginaalia kun taas ristikkäiskaupassa markkinavoima määrää voittomarginaalin, jolloin hinta asetetaan tämän marginaalin verran kustannusten yläpuolelle näin muodostavan suhteellisen hinnan määrätessä myynnin. Tutkimuksen perusteella indikaattorit eivät selitä vientiä yhtä hyvin Lisäksi indikaattoreiden antama kuva markkinoiden kilpailullisuudesta vaihtelee. Koko teollisuuden vientiä selittävät parhaiten suhteelliset yksikkökustannukset. Yksikkökustannusten perusteella epätäydelliselle kilpailulle on sijaa vientiteollisuudessa. Suhteellisten vientihintojen perusteella näin ei välttämättä voida sanoa olevan. Suhteelliset kuluttajahinnat viittaava epätäydelliseen kilpailuun, mutta eivät ole yhtä hyvä selittäjä kuin suhteelliset yksikkötyökustannukset. Koko vientiä tarkastellen eivät markkina-alueet näytä poikkeavan toisistaan. Toimialatasolla tarkastellen epätäydellinen kilpailu näyttää riippuvan toimialan luonteesta. Lisäksi markkina-alueiden välillä on eroja. Metalliteollisuudessa, kemian ja paperiteollisuudessa epätäydellistä kilpailua voi selvästi esiintyä joillakin päämarkkina-alueilla. Valmisteteollisuudessa voi tutkimuksen valossa selvästi esiintyä epätäydellistä kilpailua lähes kaikilla markkinoilla. Suurin osa vientimarkkinoista vaikuttaa tällä toimialalla samanlaisilta. Markkinavoima näyttää siis riippuvan toimialan tuotteiden erikoistuneisuudesta ristikkäiskaupan teorian mukaisesti. Maa-eroille on vaikeampi löytää selitystä. Vaikka epätäydellinen kilpailu näyttää selvemmältä tärkeillä markkina-alueilla, kysyntä-yhtälöiden perusteella ei voida sanoa, että tämä esimerkiksi johtuisi vientiyritysten suurista markkinaosuuksista. Selvää evidenssiä siitä, että markkinavoima selvästi olisi erilainen Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoilla, ei myöskään voida esittää.

  • ISSN: 1236-7184
  • ISBN: 951-9282-69-6