Essays on the Macroeconomic Effects of Taxation
Väitöskirjassani tarkastelen työn ja kulutuksen verotuksen vaikutusta tuotantoon, työllisyyteen ja tulonjakoon. Ensimmäisen esseen tarkastelu tehdään Keynesiläisellä makroekonometrisella mallilla, kun taas toisen ja kolmannen esseen analyysi perustuu dynaamiseen yleisen tasapainon malliin, jossa agentit ovat heterogeenisia.
Ensimmäinen essee tarkastelee työn verotuksen vaikutusta työllisyyteen ja kasvuun. Lisäksi tarkastellaan julkisen kulutuksen ja muiden finanssipolitiikan instrumenttien vaikutusta. Erityistä huomiota kiinnitetään finanssipo-litiikan shokkeihin, jotka tehdään tasapainotetun budjetin oloissa. Analyysi suoritetaan makrotalouden EMMA-mallilla, joka on kehitetty Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Malli on lyhyellä aikavälillä keynesiläinen, mutta talouden pitkän aikavälin tasapaino määrittyy mallissa tarjonnan kautta. Mallin parametrit on estimoitu suomalaisista makroaineistoista. Tutkimuksessa havaitaan, että yhden prosenttiyksikön tuloveron lasku, joka rahoitetaan lisävelanotolla, lisää bruttokansantuotetta 0.58 prosenttia ja työllisyyttä 0.25 prosenttia pitkällä aikavälillä. Kun samansuuruinen veronkevennys tehdään niin, että valtio vähentää julkisia ostojaan budjettinsa tasapainottamiseksi, saadaan pitkällä aikavälillä samansuuruinen vaikutus tuotantoon ja työllisyyteen. Tällaisen politiikkamuutoksen vaikutus työllisyyteen ja tuotantoon on kuitenkin negatiivinen lyhyellä aikavälillä.
Toisessa esseessä tarkastellaan sellaisen veromuutoksen vaikutusta, jossa siirrytään palkkojen verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Tässä yhteydessä käsitellään myös tuloveron progression vaikutusta. Tämänkaltainen veroreformi on saanut viime aikoina osakseen paljon huomiota, mutta sen positiivinen vaikutus on kyseenalainen, sillä kulutusvero vääristää yhtä lailla työn tarjontapäätöstä. Näiden kysymysten tarkastelemiseksi rakennetaan dynaaminen yleisen tasapainon malli, jossa agentit ovat heterogeenisia. Malli kalibroidaan vastaamaan tiettyjä piirteitä Suomen taloudessa hyödyntäen sekä mikro-, että makroaineistoja. Työllisyys- ja tuotantovaikutusten lisäksi tutkimuksessa ollaan erityisen kiinnostuneita veroreformin vaikutuksesta tulojen ja varallisuuden jakaumiin. Tutkimuksen perusteella siirtyminen työn verotuksessa tasaveroon lisää talouden tehokkuutta pääoman kasautumisen kautta, mikä kuitenkin saavutetaan hieman epätasaisemman tulonjaon kustannuksella. Kun korvataan progressiivinen palkkavero pelkästään kulutusveroilla, talouden pääomakanta kasvaa selvästi, työllisyys ja palkkatulojen jakauma eivät juuri muutu, mutta varallisuuden keskittyminen lisääntyy merkittävästi.
Kolmannessa esseessä tarkastellaan Suomessa vuosina 1996-2008 tehtyjen ansiotuloverotuksen muutosten vaikutusta tulonjakoon ja työllisyyteen. Työn verotusta on tarkasteluperiodilla kevennetty tuntuvasti. Samaan aikaan Suomen talous ja työllisyys ovat kasvaneet nopeasti. Samalla ajanjaksolla havaitaan kuitenkin myös toinen, negatiivinen trendi: tuloerot ovat kasvaneet selvästi. Tuloerojen kasvu Suomessa on ollut huomattavan nopeaa myös kansainvälisesti verraten, mikä on noteerattu muun muassa OECD:n taholta. Tutkimuksessani pyritään vastaamaan siihen, missä määrin työn verotuksessa tehdyt kevennykset vuosien 1996 ja 2008 välillä ovat vastuussa tuloerojen kasvusta. Samalla tarkastellaan, kuinka paljon veromuutokset ovat lisänneet työn tarjontaa. Tätä varten tutkimuksessa rakennetaan yleinen tasapainon malli, jossa agentit ovat heterogeenisia. Malli kalibroidaan vastaamaan tiettyjä piirteitä Suomen taloudessa. Malli perustuukin samankaltaiseen kehikkoon kuin toisessa esseessä käyttämäni malli, mutta nyt verotuksen progressio on eksplisiittisesti sisällytetty mallirakenteeseen. Tulosten mukaan tuloveron kevennykset ovat jossain määrin kasvattaneet nettotulojen Gini-kerrointa. Ne ovat myös lisänneet varallisuuden keskit-tymistä. Verokevennykset ovat siis osittain vastuussa tuloerojen kasvusta Suomessa. Työllisyyttä verokevennykset ovat lisänneet jonkin verran.
Julkaistu: 4.12.2012
ISBN: 951-952-209-107-9
ISSN: 1236-7176
Hinta: 13,50 €
Lehdistötiedote
Julkaisu PDF-muodossa