Essays on the Economics of Taxation

13.1.2025 Muut julkaisut Sami Jysmä

Esseitä verotuksen taloustieteestä

Tiivistelmä

Tämä väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja kolmesta verotuksen taloustieteen alaan kuuluuvasta esseestä. Ensimmäinen essee käsittelee tuloverojen vakuutusarvoa ja sen mittaamista. Toinen essee on kirjoitettu yhteistyössä Youssef Benzartin ja Jarkko Harjun kanssa ja käsittelee työnantajamaksujen kohtaantoa ja niiden vaikutuksia yritysten tuotantopanosvalintoihin. Kolmas essee on kirjoitettu yhteistyössä Tuomas Kososen ja Riikka Savolaisen kanssa ja tutkii syntiveroja.

Vaikka kaikki kolme esseetä käsittelevät eri veroja, kaikki kontribuoivat julkistaloustieteen metodologiaan ja kaikissa on empiiristä sisältöä. Johdantoluku avaa esseiden välisiä yhteyksiä ja näyttää, että kaikkien kolmen esseen metodologiset kontribuutiot voidaan esittää samassa hyötyä maksimoivan agentin viitekehyksessä. Ensimmäinen essee tutkii tuloverojen vakuutusarvoa. Tutkimus tarjoaa puitteet vakuutusarvon kuvaamiseen ja mittaamiseen. Johdan ensin uudenlaisen Slutsky-tyylisen dekomposition veromuutoksien yksilötason hyvinvointivaikutuksista, kun tuloissa on epävarmuutta. Tämän dekomposition avulla karakterisoin verojen optimin ja verouudistusten MVPF:n tulojen ollessa epävarmoja. Maksuhalukkuus verojen tuomalle vakuutukselle on funktio havaitsemattomista rajahyödyistä. Kehitän kolme menetelmää tämän maksuhalukkuuden arvioimiseen Baily (1978) – Chetty (2006) -tyylisen työttömyysvakuutuskirjallisuuden pohjalta. Käytän yhtä näistä menetelmistä, uudenlaista kulutuspohjaista lähestymistapaa, ja estimoin marginaalisten veronkorotusten ex-ante MVPF:n eri tulotasoilla Yhdysvalloissa. Vakuutusarvon huomioiminen johtaa siihen, että veronkorotusten tehokkuuskustannukset ovat sekä pienempiä että yllättäen vähenevät tulojen kasvaessa sen sijaan, että ne kasvaisivat.

Toinen essee tutkii työntantajamaksujen kohtaantoa ja niiden vaikutusta yritysten tuotantopanosten valintoihin. Suomessa työnantajamaksuissa oli aiemmin käytössä poistoihin perustuva kynnys, jonka yläpuolella työnantajakohtainen työnantajamaksuprosentti oli korkeampi. Hyödynnämme tutkimuksessamme tämän kynnyksen poistumista. Löydämme suuria vaikutuksia yritysten kasvuun ja dynamiikkaan, jotka ulottuvat kauas varsinaisesta kynnyksestä. Näytämme, että tavanomainen difference-in-differences-menetelmä on harhainen tällaisessa asetelmassa ja kehitämme uuden menetelmän pystyäksemme estimoimaan uudistuksen vaikutuksia luotettavasti. Käyttäen uutta metodologiaamme, löydämme suuria vaikutuksia erilaisiin tulemiin kuten työllisyyteen, liikevaihtoon ja investointeihin, viitaten huomattaviin skaalausvaikutuksiin. Arviomme palkkaverojen kohdentumisesta viittaavat 37–63 jakoon yritysten omistajien ja työntekijöiden välillä.

Kolmas essee tutkii verotettujen ja verottamattomien hyödykkeiden substituutioastetta ja kysynnän hintajoustoja. Organisoimme artikkelin yksinkertaisen mallin kautta, joka tuottaa tuloksenaan erittäin konveksin suhteen kysynnän joustavuuden ja läheisten verottomien substituuttien saatavuuden välillä. Analysoimme empiirisesti suomalaista makeisten, virvoitusjuomien ja jäätelön valmisteverojärjestelmää, joka tarjoaa kvasi-kokeellista vaihtelua useiden uudistusten muodossa. Meillä on tuote- ja myymälätason myynti- ja hintadataa, joka sisältää satoja miljoonia havaintoja. Kehitämme myös kyselyn eri tuoteryhmien keskinäisestä substituoitavuudesta. Estimoimamme kulutusjousto on lähes nolla makeisille ja jäätelölle, joilla on melko läheinen veroton substituutti: keksit. Kuitenkin, kun verokantaa kaksinkertaistettiin sokeripitoisille virvoitusjuomille, mutta ei niiden läheisimmille substituuteille sokerittomille virvoitusjuomille, kulutusjousto on lähes yksi. Nämä estimaatit sopivat hyvin teoreettiseen kehykseemme, jossa melko läheisten verottomien substituuttien ollessa saatavilla kysynnän jousto on lähes nolla, kun taas hyvin läheisten substituuttien ollessa saatavilla se on lähes yksi. Kirjallisuuskatsauksemme perusteella myös aiemmassa kirjallisuudessa olevat kvasi-kokeelliset hintajoustoarviot ovat linjassa teoriakehyksemme kanssa.