Erilaisten malliperheiden ostovoiman kehitys 2006–2014 – tuloksia ja huomioita
Tiivistelmä
Tämän raportin tavoitteena on pohtia, kuinka Palkansaajien tutkimuslaitoksen malliperhelaskelmia voisi kehittää jatkossa. Tätä tavoitetta lähestyttiin tekemällä uudet vuoden 2013 malliperhelaskelmien pohjalta muokatut laskelmat. Muokatuissa malliperhelaskelmissa tarkastelujaksoksi otettiin vuodet 2006–2014, minkä lisäksi laskelmien oletuksiin tehtiin muutamia muutoksia. Vuodet 2013 ja 2014 ovat ennusteita. Merkittävin muutos oli kahden uuden malliperheen sisällyttäminen laskelmiin. Nämä malliperheet edustavat työeläkeläispariskuntaa sekä yksinasuvaa ansiosidonnaista päivärahaa saavaa työtöntä. Lisäksi aiemmin velattomalle ylemmälle toimihenkilöpariskunnalle lisättiin 250 000 euron asuntolaina.
Tarkastelujaksolla 2006–2014 käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat eniten etuudensaajilla ja heikoiten palkansaajilla. Bruttotulojen ja saatujen tulonsiirtojen lisäksi myös verotus kehittyy etuudensaajien kannalta suotuisammin kuin palkansaajilla. Erot perheiden kulutuskorien rakenteissa aiheuttavat sen, että malliperheiden inflaatiot eroavat toisistaan. Erityisesti asumismuoto määrittää ratkaisevasti malliperheiden inflaation; vuokra-asujilla inflaatio on korkeampi kuin omistusasujilla. Reaalitulot kasvavat eniten etuudensaajilla, erityisesti eläkeläisillä, ja vähiten palkansaajilla. Euromääräiset tulot kulutusyksikköä kohti ovat heikommasta kehityksestään huolimatta palkansaajilla pääasiassa suuremmat kuin etuudensaajilla.
Muokattujen malliperhelaskelmien pohjalta voidaan todeta, että tulevissa malliperhelaskelmissa perheiden rakennetta ja oletuksia olisi syytä pohtia uudelleen. Uusien malliperheiden mukaan ottaminen laskelmiin saattaa antaa kokonaisvaltaisemman käsityksen erilaisten kotitalouksien ostovoiman kehityksestä. Tulevia malliperhelaskelmia ajatellen voisi myös olla kohdallaan pohtia, pitäisikö paremman vertailtavuuden vuoksi olettaa myös ylemmän toimihenkilöpariskunnan olevan lapsiperhe. Tulevissa malliperhelaskelmissa perheiden kulutuskorien rakennetta ja perhekohtaisen inflaation laskutapaa olisi syytä tarkastella syvällisesti. Erityisesti asumismuodon vaikutus tulisi huomioida niissä. Mikäli malliperhelaskelmissa käytetään useasta vuodesta koostuvaa tarkastelujaksoa, tulee panna merkille, että malliperheiden jäsenet edustavat aina kunkin vuoden keskivertohenkilöitä. Esimerkiksi laskelmien keskimääräistä työeläkettä saavan eläkeläisen tulot kehittyvät huomattavasti paremmin kuin maksussa olevat työeläkkeet. Malliperhetarkasteluja on alun alkaen tehty vain kahdelle ennustevuodelle, jolloin tämän tyyppiset asiat eivät ole olleet keskeisiä.
- ISSN: 1795-1801 (verkkojulkaisu)
- ISBN: 978-952-209-126-0 (verkkojulkaisu)
- Julkaisu PDF-muodossa
