1. Julkaisuhaku
2. Saksalainen talouskuri kääntyy itseään vastaan

Saksalainen talouskuri kääntyy itseään vastaan

Huvittava legenda kertoo Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksesta, jossa puhuja toisensa jälkeen vannoi maansa pyrkivän parantamaan kilpailukykyään ja sen avulla vaihtotaseen ylijäämään. Viimeisenä tuli vuoroon pienenpienen Islannin edustaja, joka kauhuissaan ilmoitti, ettei hänen maansa mitenkään kykene ottamaan vastaan kaikkien muiden vientiylijäämiä.

Saksa on perinteisesti tähdännyt ulkomaankaupan ylijäämään ja yleensä onnistunutkin siinä. Vuonna 2000 se oli kuitenkin hyvin pieni, vain 7,3 miljardia euroa. Sen jälkeen tiukan palkkamaltin ansiosta maa toteutti sisäisen devalvaation, jonka seurauksena kustannuskilpailukyky parani vuoteen 2007 mennessä lähes 15 prosentilla. Tilastot vahvistavat sen mitä talousteoria ennustaa tästä seuraavan: ulkomaankaupan ylijäämä paisui hurjasti, 172,8 miljardiin euroon.

Tästä saksalaisesta talouskurista on ollut merkittäviä seuraamuksia sekä maalle itselleen että muille. Jo pari vuotta sitten – keskellä finanssikriisiä – Saksan kilpailukyky kääntyi laskuun. Nyt näyttää siltä, että maan ammattiliitot alkavat saada tarpeekseen ja haluavat ulosmitata hyvitystä pitkään jatkuneesta niukasta palkkalinjasta. Samaan aikaan monet talousvaikeuksissa kärvistelevät EU-maat pyrkivät myös kohentamaan kilpailukykyään, mikä on tietysti Saksalta pois. Katoavaista on kilpailukykyetu.

Puhuttaessa maailmantalouden tasapainottomuuksista tavataan viitata niin Saksan kuin Kiinankin kauppaylijäämiin. Kuten alussa mainitussa legendassakin, jonkunhan ne on otettava vastaan. Kolikon toinen puoli on taas se, että ylijäämämaista virtaa samaan aikaan sijoituksia ulkomaille. Ne ovat olleet sekä Yhdysvalloista lähteneen finanssikriisin että euroalueen velkakriisin taustalla. Täällä merkittävässä roolissa ovat olleet saksalaiset pankit, jotka ovat rahoittaneet mm. Kreikan ja Irlannin velkaantumista.

Sanotaan, että euroalueen kriisi on rauhoittunut. Tosiasiassa Saksassa ja eräissä muissakin keskeisissä euromaissa muhii erittäin vakava pankkikriisi, joka laukeaa, jos velkamaat eivät saa kohennettua tilannettaan. Tässä suhteessa ei hyvältä näytä. Saksan liittokansleri Merkel yrittää vaieta tästä akuutista kriisistä ja suunnata huomion uuden kriisinhallintamekanismin rakentamiseen. Hän onnistui jo kerran hermostuttamaan markkinat vaatimalla pankkeja vastuuseen, mutta nyt hän väistää koko ison ongelman. Jälleen kuitenkin vaarana on, että saksalainen talouskuri – tiukka julkisen talouden ja kilpailukyvyn kohentamisen linja – ei ratkaise syvimpiä ongelmia vaan pikemminkin pahentaa niitä.