60 miljardia euroa lisävelkaa! Kuka uskoo?
Vielä maaliskuun puolivälissä valtiovarainministeri Katainen sanoi, että valtion on otettava lisää velkaa 40–60 miljardia euroa seuraavan neljän vuoden (2009-2012) aikana. VM:n tuoreessa valtiontalouden kehyspäätökseen sisältyvässä arviossa tuo luku putosi noin 40 miljardiin euroon. Mutta julkisuudessa 60 miljardia on edelleen se luku, josta keskustellaan. Taipumus synkistellä ja liioitella valtion velkaantumisen tahtia on kuitenkin edelleen voimissaan. Tästä on osoituksena valtiovarainministeriön (VM) pahasti alakantissa oleva arvio valtion verotuloista vuosina 2011–2013.
Tarkastelen seuraavassa lähemmin VM:n arviota vuoden 2013 verokertymästä. Keskeisten tiedossa olevien (vuosina 2009–2013 toteutettavien) veroperusteiden muutosten vaikutuksesta verotulot muuttuvat vuoden 2009 veropohjan mukaan suurin piirtein seuraavasti: ansiotuloverot supistuvat noin 825 miljoonaa euroa, ruuan arvonlisäveron tuotto supistuu 500 miljoonaa euroa, alkoholiveron tuotto kasvaa 70 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 alusta toteutettava energiaverojen kiristys lisää verotuloja 750 miljoonaa euroa. Tämä aikaansaa 645 miljoonan euron verojen nettosupistukset, joka suhteutettuna VM:n skenaarion mukaiseen arvioon vuoden 2013 nimellisestä bkt:sta merkitsee 739 miljoonan euron verotulojen supistusta.
On kaikki syyt olettaa, että VM:n skenaariossa, jossa bkt kasvaa keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa, kansantalous on jotakuinkin palautunut vähintäänkin vuoden 2008 lähtötilanteeseen. Tämän mukaan kansantalous generoisi vuonna 2013 suhteutettuna bkt:hen suurin piirtein yhtä paljon verotuloja (pois lukien veroperusteiden muutokset) kuin vuonna 2008. Vuonna 2008 valtion verotulot suhteessa bkt:hen olivat 20,1 prosenttia. Vuoden 2013 arvioitu 205 miljardin bkt:n pitäisi tuottaa valtiolle siten veroja noin 41,3 miljardia euroa. Kun tästä vähennetään arviolta 740 miljoonan euron menetykset verojen nettokevennyksestä, päästään 40,5 miljardiin euroon. Tämä summa ylittää 2,2 miljardia euroa VM:n arvion. Suhteutettuna vieläkin normaalimpaan vuoteen (eli vuoteen 2007) päästäisiin 3,4 miljardia arvioitua suurempiin verotuloihin vuonna. Verotuloarvion nosto supistaisi luonnollisesti arviota valtion velan kertymisestä.
Eri verojen osalta VM:n verotuloarvioissa ihmetystä herättää ainakin näkemys yhteisöveron tuotoista. Yhteisöveron perusteet eivät ole muuttuneet, ja jos vuosi 2013 on vertailukelpoinen vuoden 2007 kanssa – miltä se VM:n kasvuskenaariossakin vaikuttaa – pitäisi valtion osuus yhteisöverojen tuotosta nousta vuonna 2013 noin 6 miljardiin euroon. VM arvioi näiden verojen tuoton jäävän kuitenkin vain 3,6 miljardiin euroon. Tuo arvio 3,6 miljardista eurosta pitää sisällään näkemyksen kapitalismin jonkinasteisesta rapautumisesta. Toteutuuko näin Marxin aikanaan esittämä näkemys voiton suhdeluvun laskutendenssin voimistumisesta?
Arvioimassani valtion talouden kannalta verraten suotuisassakin skenaariossa verotusta on tulevia vuosia (vuodesta 2011 eteenpäin) ajatellen kevennetty jo liikaa julkisen talouden rahoitusaseman kustannuksella. Tilanne on tässä suhteessa verraten samanlainen eri puolilla maailmaa tai jopa heikompi. Näin on ilmeistä, että asiaan tullaan reagoimaan verotusta kiristämällä, kun suhdannetilanne normalisoituu. Tämän tekee aiempaa helpommaksi se, että veroparatiiseja raivataan pois.
Joka tapauksessa velkasaneerattavien Baltian maiden ainoa vaihtoehto on veropohjan vahvistaminen. Tämän tullee tekemään myös Ruotsin uusi hallitus. USA aivan varmasti joutuu kiristämään verotusta, ja koko EU-alueella on edessä samat talkoot. Uskon, että Suomi tulee seuraamaan yleismaailmallista trendiä tässäkin asiassa. Tämä ei tietenkään poissulje tarvetta voimistaa talouden elvytystä juuri nyt, kun talous on vielä syvässä taantumassa.