1. Julkaisuhaku
2. Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin

Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin

Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.

 

”Tekoälystä puhutaan usein joko uhkana työpaikoille tai tuottavuusihmeenä. Kumpikaan kuva ei riitä. Uuden teknologian hyödyt näkyvät tuottavuudessa viiveellä ja vasta, kun työtehtävät, osaaminen ja yritysrakenteet ovat ehtineet uudistua. Talouspolitiikan testi on siinä, erotetaanko muutoksen ohimenevä häiriö sen pysyvästä suunnasta ja tuetaanko ihmisten ja työpaikkojen siirtymiä niin, että hyödyt jakautuvat laajasti”, Mika Maliranta sanoo. 

Selvityshenkilöiden toimikausi alkaa lokakuussa 2026 ja päättyy helmikuussa 2027. Selvitystyötä tukee työ- ja elinkeinoministeriön asettama sihteeristö. 

Tekoälyn nopea kehitys ja käyttöönotto muuttavat työn tekemisen tapoja, työn organisointia ja työmarkkinoiden toimintaa. Tekoäly voi muun muassa automatisoida yksittäisiä työtehtäviä, muuttaa ammattien sisältöjä sekä synnyttää uusia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluja. Vaikutukset eivät kuitenkaan kohdistu kaikkiin toimialoihin, ammattiryhmiin ja työntekijöihin samalla tavalla, vaan muutoksen voimakkuus ja ajoittuminen vaihtelevat. 

Tekoälyyn liittyy huomattavia mahdollisuuksia mutta myös riskejä. Se voi vahvistaa tuottavuuden kasvua, parantaa työn laatua, tukea innovaatioita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua. Toisaalta tekoäly voi lisätä työmarkkinoiden polarisaatiota, muuttaa osaamistarpeita sekä lisätä epävarmuutta niissä tehtävissä, joissa automatisoitavien työtehtävien osuus on suuri. 

Mahdollisuuksien hyödyntäminen ja muutokseen sopeutuminen edellyttävät ennakoivaa politiikkaa, osaamisen kehittämistä ja toimivia työmarkkinoita. Lisäksi tarvitaan tietoa muutoksen vaikutuksista eri väestöryhmiin ja toimialoihin. 

Selvitys tuottaa kokonaisarvion ja toimenpidesuositukset 

Tekoälyä hyödynnetään laajasti työelämässä, mutta käyttöönotossa on edelleen merkittäviä eroja toimialojen, työpaikkojen ja työntekijöiden välillä. Selvityksessä tarkastellaan vaikutuksia työn kysyntään ja tarjontaan, työvoiman osaamistarpeisiin, työn tuottavuuteen ja laatuun sekä työmarkkinoiden toimintaan. 

Selvityksessä muodostetaan kokonaisarvio tekoälyn vaikutuksista suomalaiseen työelämään, työmarkkinoihin ja osaamistarpeisiin. Arvion pohjalta laaditaan konkreettiset johtopäätökset ja toimenpidesuositukset, joilla voidaan vahvistaa tekoälyn myönteisiä vaikutuksia sekä ehkäistä tai lieventää mahdollisia haitallisia vaikutuksia. 

Suositusten keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä tuottavuuden, kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Toimenpiteillä tulee varmistaa työvoiman riittävä osaaminen ja sopeutumiskyky muutoksessa sekä tukea työntekijöiden siirtymiä muuttuviin työtehtäviin ja ammatteihin. 

Selvityshenkilöiden tehtävät ja raportti 

Selvityshenkilöiden tehtävänä on 

1. kartoittaa tekoälyn keskeisimpiä vaikutuksia työtehtäviin, toimiala- ja ammattirakenteeseen, työn laatuun ja tuottavuuteen, työvoiman kysyntään ja osaamistarpeisiin Suomessa
2. koota keskeiset kansainväliset ja kotimaiset tutkimus-, ennakointi- ja selvitystulokset tekoälyn työelämä- ja työmarkkinavaikutuksista
3. arvioida, miten työelämän osaamisvaatimukset ja -tarpeet sekä arvonluonti muuttuvat tekoälyn myötä
4. tunnistaa mahdolliset sääntelyyn ja ohjelmatyöhön sekä työmarkkinoiden toimintaan ja julkisiin palveluihin liittyvät kehittämistarpeet. 

Selvitystyön tuloksena valmistuu raportti, joka sisältää 

• arvion tekoälyn keskeisistä vaikutuksista Suomen työelämään ja työmarkkinoihin 
• tunnistetut Suomen kansalliset vahvuudet, mahdollisuudet ja riskit 
• selvitykseen perustuvat toimenpidesuositukset. 

Raportin on määrä valmistua helmikuun 2027 loppuun mennessä. 

Selvitystyötä tukee ministeriöiden yhteinen sihteeristö 

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut selvityksen toteuttamista tukevan sihteeristön. Siinä ovat edustettuina 

• työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyys ja toimivat markkinat -osasto 

• työ- ja elinkeinoministeriön Alueet ja kasvupalvelut -osasto 

• valtiovarainministeriö 

• opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Asiasta tiedotti Valtioneuvoston kanslia.